Kaupalla pelintekijän rooli kestävien kulutusvalintojen vauhdittamisessa
Kaupalla on nyt oma kiertotalouden pelikirjansa. Seuraavaksi tarvitaan yritysten ekosysteemihankkeita kiertotalouden liiketoimintamallien skaalaamiseksi kaupan alalla. Rahoitusta sekä yhteistyöalustoja on onneksi tarjolla.
Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja julkaistiin 11.5.2023 Kaupan liiton, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä osana Suomen kiertotalousohjelman työtä. Se on toivottavasti vasta alkua kiertotalouden liiketoimintamallien valtavirtaistamiselle kaupan alalla. Pelikirja kun ei itsestään uudista tai kehitä liiketoimintamalleja, joita tarvitaan käytettyjen tuotteiden kaupan sekä huolto-, korjaus- ja vuokrausliiketoiminnan skaalaamiseen kaupan alalla. Pelikirjan taustahankkeessa on kuitenkin kylvetty siemeniä laajenevalle yhteistyölle teeman parissa.
Mitä kaupan alan toimijat ja sen keskeiset sidosryhmät voisivat tehdä momentumin hyödyntämiseksi ja kiertotalouden liiketoimintamallien skaalaamiseksi? Muutamia vaihtoehtoja tulee mieleen.
Ensinnäkin, kuluttajakaupan kiertotalouteen tarvitaan vahvoja yrityslähtöisiä ekosysteemihankkeita. Hyviä esimerkkejä sellaisista ovat tekstiiliteollisuuden Telaketju- ja Telavalue-hanke. Ekosysteemihankkeen voisi rakentaa esimerkiksi EAKR-rahoituksella, jonka ensimmäinen rahoitushaku on mahdollinen 2.10.2023 asti. Esimerkkinä haun hankepainotuksissa mainitaankin ”kaupan alan toimintamallien uudistaminen tukemaan kiertotaloutta”. Myös EU-rahoitteinen LIFE-hanke voisi olla yksi etenemisväylä, jos jopa seitsemänvuotinen strateginen hanke saataisiin pystyyn ja kuluttajakaupan kiertotaloudesta tehtäisiin yksi painopisteistä.
”Suomen kiertotalousohjelmassa tapahtuu paljon, mikä voisi tukea kuluttajakaupan kiertotalouden laajenemista.”
Brittiläinen Selfridges-ketju on asettanut tavoitteeksi, että 45 prosenttia yrityksen asiakkaista asioisi tavarataloissa ensisijaisesti kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden vuoksi vuonna 2030. Vastaavan kunnianhimoisen tavoiteasetannan soisi leviävän myös meillä, sillä kaupan alalla on tärkeä pelintekijän rooli suomalaisten kestävien kulutusvalintojen ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa. Esimerkiksi Euroopan unionilta on tullut aloite korjausoikeudesta, joka parantaa kuluttajien mahdollisuuksia tuotteiden korjauttamiseen. Korjauspalveluiden renessanssissa kaupan alalla voi olla keskeinen rooli välikätenä.
Suomen kiertotalousohjelmassa tapahtuu paljon, mikä voisi tukea kuluttajakaupan kiertotalouden laajenemista. Kiertotalouden green deal -prosessissa laaditaan Suomelle skenaarioita vuoteen 2035 vaikuttavimpien kiertotaloustoimien tunnistamiseksi sekä kehitetään strategista sitoumusmallia. Tavoitteena on vauhdittaa yhteiskunnan siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen. Kaupan liitto on mukana laajassa sidosryhmäprosessissa, jossa muodostetaan Suomeen Kiertotalouden green deal -malli.
Osana kiertotalousohjelmaa vuonna 2022 Suomeen perustettiin myös Kiertotalous-Suomi-osaamisverkosto (KiSu), joka on kiertotalousosaamisen ja -tiedon solmukohta. Motivan ja Syken koordinoima osaamiskeskus yhdistää ratkaisuja etsivät toimijat ja niiden tarjoajat sekä tukee eri toimijoita oman kiertotalouspolun löytämisessä. Yksi KiSun tehtävistä on tukea kiertotalouden green deal -prosessissa tunnistettujen tiettyjen muutosalueiden etenemistä. Ehkäpä KiSulla voisi olla fasilitoiva ja toimijoita verkottava rooli myös kuluttajakaupan kiertotalouden edistämisessä.
Mahdollisuuksia siis on. Olisi hyvä, jos seuraavan hallituskauden aikana saataisiin toteutettua kiertotalouden kasvuohjelma, joka tukee vahvoja yrityslähtöisiä ekosysteemihankkeita myös kaupan alan kiertotalouden ja laajemmin kuluttajien kiertotalouspalvelujen osalta.
Kirjoittaja Heikki Sorasahi on ympäristöministeriön Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston erityisasiantuntija.
Tutustu näihin:
Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja
Ympäristöministeriö. Kiertotalouden strateginen ohjelma
Tekstiiliteollisuuden Telaketju-hanke, Telavalue-hanke
