Kaupan vastuullisuuskysely syventyi erityisesti sosiaaliseen vastuuseen – vastaukset viestivät myös laajemmin vastuullisuustyön haasteista ja mahdollisuuksista

Kaupan vastuullisuuskyselyssä syvennyttiin erityisesti sosiaalisen vastuun teemoihin. Kyselyllä lähestyttiin liiton jäsenyritysten toimitusjohtajia tai vaihtoehtoisesti vastuullisuuspäättäjiä, ja kaikki vastaajat edustivat eri yrityksiä. Kysely toteutettiin Forms-työkalulla huhtikuussa 2023, ja vastausaikaa oli runsaat 3 viikkoa.

Kyselyyn vastanneet 63 yritystä edustivat melko tasapuolisesti kaupan eri toimialoja. Liikevaihdon osalta vastaajia oli alle 5 milj. € liikevaihdosta yli 500 milj. € liikevaihdon yrityksiin, sekä tasaisesti siltä väliltä, kuitenkin hyvin pienten yritysten osuuden hieman painottuessa. Myös työntekijöiden määrän näkökulmasta pienemmät yritykset painottuivat hieman vastaajissa. 19 % vastanneista oli yli 500 työllistäviä, ja 32 % kuului tulevan CSRD-raportointivelvoitteen* piiriin.

Keskeisinä pidetyt vastuullisuuden teemat ja ajurit

Vastaajista 76 % kertoi, että yrityksessä on määritelty vastuullisuusohjelma, -politiikka tai -toimintaohjeet, tai että ne määritellään vuonna 2023. Yritykset, joita tulevat CSRD-raportointivelvoitteet koskevat, olivat selvästi liikkeellä vastuullisuustyössään. Ne vastaajat, joilla vastuullisuus ei ollut määriteltynä, eivät myöskään kuuluneet tulevien raportointivelvoitteiden piiriin.

Yrityksistä 63 % oli määrittänyt keskeisiä vastuullisuusteemoja. Tärkeimmiksi teemoiksi yritykset nostivat työhyvinvoinnin sekä tasa-arvon, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden – ne olivat mukana kaikilla vastuullisuusteemoja määrittäneillä. Suurin osa nimesi myös energiatehokkuuden, hankintaketjun vastuullisuuden, kiertotalouden, pakkaukset, ihmisoikeudet, hävikin ja ilmastonmuutoksen. Luonnon monimuotoisuus oli mukana painotuksissa 65 %:lla. Vähiten merkityksellisenä teemana pidettiin alueellista työllistämistä, joka sekin oli mukana 48 %:lla keskeisiä vastuullisuusteemoja määrittäneistä.

Keskeisimpinä vastuullisuuden kehittämisen ajureina pidettiin kuluttajien odotuksia sekä lainsäädännön kiristymistä: kuluttajien odotuksia ja tarpeita korosti 65 % vastaajista ja lainsäädännön kiristymistä 56 %. Useat (43–46 %) kokivat yhteiskunnallisen keskustelun, kumppaneiden vaateiden ja odotusten sekä työnantajakuvan parantamisen lisäävän kehitystarvetta. Kilpailijapainetta korosti 24 % ja työntekijäpainetta 17 % vastaajista. Vastuullisuuden painotusta rahoituksessa yhtenä tärkeimpänä syynä ja ajurina painotti toistaiseksi vasta 14 % vastaajista.

Tasa-arvo, syrjimättömyys ja monimuotoisuus hyvin tunnistettuja teemoja

Tasa-arvo, syrjimättömyys ja monimuotoisuus ovat hyvin tunnistettuja teemoja vastuullisuustyöhön panostavissa yrityksissä – ne olivat merkittävänä vastuullisuusteemana kaikilla yrityksillä, joissa vastuullisuusohjelma, -politiikka tai -toimintaohjeet oli määritelty. Näistä yrityksistä 63 %:lla on tehty monimuotoisuutta edistävä toimintasuunnitelma.

Kaikista vastaajista 40 % kertoi, että heidän yrityksellään on monimuotoisuutta edistävä toimintasuunnitelma, ja 6 % aikoi tehdä sen tämän vuoden aikana. Huomattavasti useammalla yrityksellä on käytännön toimia monimuotoisuuden edistämiseen, esimerkiksi 62 % kertoi järjestävänsä koulutuksia monimuotoisuudesta. Inkluusiota edistävä toimintasuunnitelma oli 32 %:lla vastaajayrityksistä, ja 13 %:lla oli tarkoitus tehdä sellainen tänä vuonna.

Tulos on pitkälti linjassa FIBSin Yritysvastuuraportti 2023 -tulosten** kanssa, siinä tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja syrjinnän poistamista tärkeinä pitävistä yrityksistä noin 60 %:lla oli konkreettisia toimia teemoihin liittyen.

Inkluusiota ei ole vielä tunnistettu yrityksissä aivan monimuotoisuuden tavoin. Toisaalta joissakin pk-yritysten vapaissa vastauksissa kommentoitiin, että teemat voivat olla yrityksen arjessa hyvinkin tärkeitä, vaikkei niiden ympärille ole laadittu erillistä toimintasuunnitelmaa.

Työhyvinvointi ja -tyytyväisyys

Säännölliset työtyytyväisyyskyselyt sekä tavoite- ja kehityskeskustelut muodostavat työnantajalle tärkeän vuorovaikutuksen, seurannan ja kehittämisen kanavan, minkä vuoksi niihin kannattaa satsata kaikenkokoisissa yrityksissä ja kaikenlaisissa työsuhteissa.

Työhyvinvointia pidettiinkin merkittävänä vastuullisuusteemana kaikissa yrityksissä, joissa vastuullisuusohjelma, -politiikka tai -toimintaohjeet oli määritelty. Säännöllinen työtyytyväisyyskysely oli käytössä 78 % vastanneista yrityksistä, ja lähes 2/3 oli asettanut työtyytyväisyydelle tavoitteita, joiden edistymistä seurataan säännöllisesti vuosittain.

Yleisesti työhyvinvointiin liitettiin yrityksissä myös monenlaisia vapaaehtoisia toimia. Runsaasti mainintoja saivat mm. lakisääteistä laajempi työterveyshuolto, merkkipäivien huomioiminen, liikunta- ja kulttuuriedut sekä erityisonnistumisten huomioiminen.

Vuoden 2023 alusta voimaan astunut EU:n ilmoittajansuojalaki vaatii vähintään 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita perustamaan sisäisen ilmoituskanavan, johon muun muassa henkilöstö voi kertoa havaitsemistaan väärinkäytöksistä halutessaan anonyymisti. Kyselyyn vastanneissa yrityksistä ne, joilla ei ollut anonyymia ilmoituskanavaa, eivät myöskään olleet direktiivin vaatimuksen piirissä.

Tasa-arvo ja näkymät eteenpäin

Kyselyssä tarkasteltiin myös naisten osuutta hallituksessa, johtoryhmässä, esihenkilöinä ja asiantuntijoina sekä työntekijöinä ja toimistohenkilöinä. Tasa-arvolaissa säädetään, että yrityksellä tulee olla tasa-arvosuunnitelma, jos työpaikalla on vakituisesti vähintään 30 työntekijää, ja tasa-arvosuunnitelman tulee olla kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Vastanneista yrityksistä lähes 2/3:ssa naisten osuus hallituksessa oli alle puolet, ja puolessa vastanneista yrityksistä naisia oli johtoryhmästä alle puolet. 2/3:ssa vastanneista yrityksistä naisten osuus oli kuitenkin yli 50 prosenttia työtekijöiden ja toimistohenkilöiden ryhmässä.

Samankaltaista tilannetietoa ovat välittäneet myös Impaktly Nordic Business Diversity Index 2023 -tulokset***, joiden mukaan Helsingin pörssilistatuissa yrityksissä naisten osuus on suurien yritysten johtoryhmässä 29 % ja hallituksessa 35 %, keskikokoisissa osuuksien ollessa 26 % ja  31 % ja pienissä 19 % ja 24 %.

Tasa-arvotyötä tehdään kaupan alalla monella saralla, ja yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi on myös hiljattain vahvistettu. Esimerkiksi tänä keväänä Kaupan liitto sopi Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa perhevapaiden tasa-arvoisesta jakamisesta vanhempien kesken. Liitot perustivat myös tasa-arvotyön seurantaryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden 2023–2025 aikana mm. laatia kaupan alalle soveltuva ohjeistus tueksi työpaikkojen tasa-arvolain mukaisten tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoitusten tekemiseen, sekä selvittää, onko alalla edelleen käytössä perinteisiä sukupuolileimallisia ammattinimikkeitä tai tehtävänkuvauksia ja arvioida mahdollisuuksia muuttaa ne sukupuolineutraaleiksi. Edelleen tavoitteena on laatia ja koota tasa-arvoa edistäviä hyviä yrityskäytänteitä ja niiden pohjalta rakentaa alalle kaupan työelämän good practices -suositus.

Viestintään halutaan panostaa

Vastuullisuuskyselyyn vastanneet kertoivat, että vastuullisuustyöstä halutaan myös viestiä yrityksissä – vastanneista vain 8 % kertoi, ettei yritys viesti vastuullisuudesta. Vastanneista 62 %:lla oli verkkosivuilla vastuullisuusosio, ja 48 % kertoi viestivänsä aktiivisesti yrityksen vastuullisuudesta sosiaalisessa mediassa. Yrityksistä 41 % kertoi julkaisevansa myös vastuullisuusraportin tai -katsauksen.

Avoimissa vastauksissa tunnistettiin ja nostettiin myös viestintään liittyviä haasteita. Huoli viherpesusta ja Green Claims -direktiivi nousivat kommentteihin.

Vastuullisuuden haasteita

Apua haastavissa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoissa kaivataan. Vastaajista 46 % toivoi tukea tiedon saamisessa vastuullisuuslainsäädännön ja -vaatimusten muutoksista. Myös henkilöstön koulutustarpeita (30 %), viestintäosaamista (24 %), johdon koulutusta (22%) ja yhteistyöverkoston laajentamista (21%) nostettiin esiin alueina, joissa apua tarvitaan. 24 % vastaajista ei kokenut tarvitsevansa apua.

Edelleen haasteellisiksi koettuja vastuullisuusteemoja nimettiin runsaasti. Avoimissa vastauksissa mainittiin mm. hiilidioksidipäästöjen scope 3 -laskenta, hiilikädenjäljen määrittely, päästöt ja energiatehokkuus, vastuullisuuden huomioiminen koko arvoketjussa, läpinäkyvyys ja luotettavan tiedon saaminen arvoketjuissa, kiertotalousliiketoiminnan kannattavuus, kierrätyksen haasteet, uudet EU-velvoitteet, käytetyn termistön hajanaisuus ja sekavuus, viherpesu, sekä tieteeseen perustuva mittaaminen ja todentaminen koko arvoketjussa. Jätteiden hyötykäyttöasteeseen liittyvää dataa oli paikoin vaikeaa saada, erityisesti, jos yritys toimii vuokrakiinteistössä. Vaikka osa vastaajista toteutti jo toiminnassaan Science Based Targets (SBTi) -aloitetta, monille vastaajista aloite on vielä melko vieras tai tuntematon.

Tavoitteena kestävästi kilpailukykyinen kauppa

Kaupan vastuullisuuskysely kertoo, että vastaajapoolissa vastuullisuuden merkitys oli laajalti tunnistettu, ja monissa vastaajayrityksissä se on osa päivittäistä toimintaa. Toisaalta myös niin, että useille vastaajista konkreettiset teot ja tavoitteet ovat kuitenkin vielä etäisiä tai vasta tulossa suunnittelupöydälle.

Kattavia toimialatasoisia johtopäätöksiä vastausten perusteella ei voi tehdä, mutta yritysten vastaukset ja näkemykset auttavat osaltaan luomaan kuvaa kaupan alan vastuullisuustekemisestä ja myös arjen haasteista.

”Kaupan liitolle on tärkeää ymmärtää monimuotoisen kaupan alan tilannetta ja tarpeita, ja tähän Kaupan vastuullisuuskysely on tarjonnut kiinnostavan uuden väylän. Erityisen tärkeää liitolle on auttaa ja tukea jäsenyrityksiä niiden arjessa ja vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työssä. Saatua tietoa hyödynnämme niin konkreettisessa toiminnan suunnittelussa kuin viestinnässä ja keskusteluissa sidosryhmien kanssa”, Kaupan liiton viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Pia Pere-Vanhanen sanoo ja kiittää kaikkia vastuullisuuskyselyyn arvokasta panostaan antaneita.

Kaupan vastuullisuuskysely toteutettiin Kaupan liiton ja ToDD:n Satu Pahkalan yhteistyönä. Taustatyöhön ja -kommentointiin on kytketty Kaupan liiton asiantuntijoita sekä vastuullisuusvaliokunta. Vastuullisuuskysely on osa Kaupan liiton laajempaa vastuullisuushanketta, jossa kaupalle on määritelty yhteinen tavoite, kestävästi kilpailukykyinen kauppa, sekä ensisijaiset indikaattorit, joilla toimialatasoista vastuullisuutta pyritään seuraamaan.

Nyt ensi kertaa toteutetun vastuullisuuskyselyn tuloksia kytketään osaksi toimialatasoista vastuullisuuden seurantaa, jossa jäsenyritysten välittämät tilannetiedot täydentävät julkisista tietolähteistä saatavia tunnuslukuja, kuten Tilastokeskuksesta saatavia toimialatietoja. Kaupan vastuullisuuskysely on tavoitteena uusia seuraavan kerran kahden vuoden päästä.

Lue lisää kaupan vastuullisuustyöstä ja Kestävästi kilpailukykyinen kauppa -tavoitteesta.

*) CSRS-raportointivelvoitteiden eteneminen tämän hetken tiedon mukaan:

• 2024 raportointivelvoitteet koskettavat yli 500 henkilöä työllistäviä listattuja yrityksiä (nykyiset NFI rajat). Ensimmäiset raportit tulee julkaista vuonna 2025 vuoden 2024 tiedoilla.
• 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan myös yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 250 henkilöä tai nettoliikevaihto on 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma 20 miljoonaa (kaksi edellytystä ylittyy). Ensimmäiset raportit tulee julkaista vuonna 2026 vuoden 2025 tiedoilla.
• 2026 raportointi laajenee koskemaan listattuja pk-yrityksiä. Niiden tulee julkaista ensimmäiset raportit vuonna 2027 vuoden 2026 tiedoilla.

**) FIBSin Yritysvastuu 2023 -tutkimus.

***) Nordic Business Diversity Index 2023: Nordic Business Diversity Index 2023 | Impaktly

Tuloskooste Kaupan liiton jäsenyrityksille täällä.