Metsäkatoasetuksessa huomioitava toimitusketjun velvoitteet
EU:n metsäkatoasetus astui voimaan kesäkuussa, mutta alan toimijat eivät vielä tiedä velvoitteitaan asetuksen toimeenpanossa. Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on vain runsas vuosi aikaa varmistua tuotteidensa alkuperästä.
Metsäkato on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle, sillä maailman metsissä elää noin 80 prosenttia kaikista maalla elävistä lajeista. Metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, mistä valtaosa on trooppista sademetsää.
Suurin syy metsien tuhoon on ihmisen toiminta: metsää raivataan etenkin karjalaitumien ja maanviljelyn tieltä. Myös suomalaiset aiheuttavat trooppista metsäkatoa käyttämällä esimerkiksi kahvia, puu- ja paperituotteita, rehusoijaa sekä kaakaota.
EU:ssa halutaan rajoittaa metsäkatoa, ja siksi on säädetty asetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella sekä viennin alueelta. Asetuksessa määritellään metsäkatoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä kumi. Yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ettei näiden tuotteiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut metsää enää vuoden 2020 joulukuun jälkeen.
EU:n metsäkatoasetus astui voimaan kesäkuun lopussa. Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on 30.12.2024 asti aikaa varmistua tuotteidensa alkuperästä. Pienemmillä yrityksillä siirtymäaikaa on 30.6.2025 saakka.
EU:n metsäkatoasetuksen mukaista metsäkatoa tapahtuu, kun metsää raivataan pysyvästi maatalouskäyttöön ja raivauksen jälkeen alueella tuotetaan riskituotteita. Suomessa tuotettavista tuotteista asetus koskee naudanlihaa ja puuta. Suomessa julkisuudessa on ollut paljon esillä varsinkin naudanlihan- ja maidontuottajien epävarma asema asetuksen toimeenpanossa.
”Kaupalla tärkeä rooli metsäkatovapaiden tuotteiden hankinnassa.”
Kansainvälisessä kaupassa vaikutus ei ole lainkaan vähäisempi. Asetus vaikuttaa kaikkeen kaupan maahantuontiin ja kauppasopimuksiin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Kaupalla on tärkeä rooli toimitusketjussa sen varmistamiseksi, että tuotteita hankitaan vastuullisesti alueilta, joilla ei ole puutteita lainsäädännön noudattamisessa.
On selvää, että käytännön soveltaminen tulee olla tehokasta. Tuotteita ei saa viedä markkinoille, ellei ole varmistettu, että ne eivät aiheuta metsäkatoa: ne on tuotettu maan lainsäädännön mukaisesti ja niistä on annettu ”due diligence”-selvitys.
”Due diligence”-selvitys ja sen perusteella annettava vakuutus on usein käytetty työkalu varsinkin niissä EU-säädöksissä, joissa tavoitellaan kaupallisesti kestäviä toimintamalleja.
Kuten monet muutkin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut säädökset, asetuksen tavoitteet ovat hyvät, mutta ne sisältävät varsin yksityiskohtaista sääntelyä ja epäselviä velvoitteita käytännön toimeenpanossa.
”On kestämätöntä, että toimijat eivät tiedä velvoitteitaan asetuksen toimeenpanossa.”
Asianmukaisen huolellisuuden varmistaminen ennen tuotteiden viemistä markkinoille kuuluu toimijoille, ”operatoreille”. Kaikilla muilla kuin pk-yrityskokoisilla kauppaa käyvillä ”tradereillä” on kuitenkin samat velvoitteet kuin toimijoilla.
Velvoitehierarkia ei ole selvä eikä myöskään velvoite välittää tietoa toimitusketjussa. Ei tiedetä, onko kauppaa käyvien varmistettava, että due diligence -selvitys on tehty kriteereiden mukaisesti ja jokaisen toimituserän kohdalla vai saadaanko tieto tietojärjestelmästä. Käytössä olevaa tietojärjestelmää ei vielä ole, vaan komissio aikoo rakentaa sellaisen, mutta se valmistuu vasta, kun asetusta tulisi jo soveltaa käytännössä. Koska due diligence -selvitys on tärkeä työväline asetuksen tehokkaassa toimeenpanossa, on kestämätöntä, että toimijat eivät tiedä velvoitteitaan.
Valmistelun aikana korostettiin monessa yhteydessä, ettei toimijoiden hallinnollinen taakka saa lisääntyä eikä toimitusketjussa tehdä päällekkäistä työtä. Myös asetuksesta saavutettu poliittinen kompromissi toistaa periaatteen.
”Nyt odotetaan komissiolta tulkintaohjeita.”
Komissiolta on saatu ensimmäinen tulkintaohje aiheeseen liittyen. Siirtymäaikana Euroopan komissio päivittää FAQ-kysymys-vastauslistaansa ja julkaisee ohjeeseen liittyvät suuntaviivat.
Komissio on ottanut vastuulleen tietojärjestelmän luomisen lisäksi eri maiden vertailuanalyysijärjestelmän luomisen sekä kumppanuusyhteistyön ja vuoropuhelun käynnistämisen niiden maiden kanssa, jotka ovat vaarassa suurten riskien vuoksi.
Kansallisesti on nimitetty säädösvalmistelutyöryhmä, ja maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa kansallisista linjauksista myöhemmin. Säädösvalmistelutyöryhmässä on Kaupan liiton edustus.
Toivottavasti saamme viranomaisilta vastauksia metsäkatoasetuksen soveltamisesta viimeistään elokuun Metsäkatoasetus-webinaarissamme.
Merja Söderström on Päivittäistavarakauppa PTY ry:n lakimies ja asiantuntija. PTY on Kaupan liiton jäsenyhdistys.
24.8. klo 13–14.30: Webinaari: Metsäkatoasetus tuo uusia velvoitteita kaupan toimijoille
Kuva: Anna Dammert
