Maksuaikojen tiukentaminen ei palvele kaupan alan yrityksiä
Euroopan komissio ehdottaa, että yritysten keskinäisessä kaupankäynnissä sekä yritysten ja julkisen sektorin välisissä sopimuksissa laskun maksuaika voisi tulevaisuudessa olla enintään 30 päivää. Ehdotus rajoittaisi merkittävästi sopimusvapautta ja lisäisi lyhytaikaisen rahoituksen tarvetta ja kustannuksia kaupan alalla. Sääntely olisi erityisen ankaraa kuluttajakauppaa käyville yrityksille ja sellaisille toimijoille, joiden varastot kiertävät hitaasti.
Komissio antoi 12.9.2023 ehdotuksen maksuviivästysasetukseksi, jolla on tarkoitus korvata yritysten välisiä maksuaikoja ja -ehtoja tällä hetkellä sääntelevä maksuviivästysdirektiivi. Sen keskeisin ja samalla hankalin yksityiskohta on, että laskun maksuaika olisi yritysten välisessä tavara- ja palvelukaupassa enintään 30 päivää eivätkä yritykset voisi sopia pidemmästä maksuajasta edes sopimuksella. Samaa enimmäismaksuaikaa sovellettaisiin silloin, kun julkisen sektorin toimija ostaa tavaroita tai palveluita yritykseltä.
Ehdotettu 30 päivän maksuaika alkaisi juosta laskun vastaanottamisesta, jos tavara tai palvelu on jo toimitettu velalliselle. Kansallisessa lainsäädännössä voitaisiin sallia poikkeuksellisesti, että ehdottoman välttämättömissä tilanteissa tavaran tai palvelun hyväksymiselle tai tarkastamiselle on mahdollista osoittaa enintään 30 päivää, mikä käytännössä voisi venyttää maksuajan enintään 60 päivään. Asetus ei vaikuttaisi nk. UTP-direktiiviin perustuviin kansallisiin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksuaikoihin, jos eivät nämä ole 30 päivää pidempiä.
Maksun viivästyessä viivästyskorko olisi ehdotuksen mukaan viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä kuten nykyisinkin. Lisäksi velallisen tulisi maksaa velkojalle 50 euron suuruinen vakiokorvaus ja korvata mahdolliset vakiokorvauksen ylittävät perintäkulut. Velkoja ei voisi luopua sen paremmin oikeudesta viivästyskorkoon kuin vakiokorvaukseen. Sopimuksessa ei myöskään voitaisi sopia laskun lähettämisestä viiveellä tai siitä, milloin lasku katsotaan vastaanotetuksi.
”Asetus tiukentaisi maksuehtoja ja rajoittaisi huomattavasti yritysten välistä sopimusvapautta, jos se vietäisiin läpi nyt esitetyssä muodossa. Komission valitsemat keinot vaikuttavat suhteettoman raskaalta tavalta puuttua mahdollisiin ongelmiin ja kohtelevat eri alojen yrityksiä hyvin eri tavalla. Kuluttajakauppaa käyvät yritykset eivät pääsisi hyötymään tiukemmista maksuajoista juuri lainkaan, ja B2B-kaupassakin vain harvat yritykset hyötyisivät tilanteesta”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio harmittelee.
Kallion mukaan erityisen vaikea tilanne olisi kaupoille, jotka tilaavat tuotteita varastoon vain harvoin ja joiden varastot kiertävät hitaasti, koska tavarat olisi maksettava paljon ennen niiden myyntiä tai edes tietoa siitä, milloin tavarat saadaan ehkä myytyä.
”Vaikuttaa selvältä, että maksuaikojen tiukentaminen lisää lyhytaikaisen rahoituksen tarvetta yrityksissä merkittävästi, mistä seuraisi hintojen nousupainetta. Samalla se voisi supistaa tuotevalikoimia tai ohjata yritysten hankintoja EU:n ulkopuolisiin toimituskanaviin, joissa pidemmistä maksuajoista olisi edelleen mahdollista sopia”, Kallio sanoo.
”Kaikissa tapauksissa kaupan alan yritysten ohella häviäisivät myös kuluttajat. Toivottavaa onkin, että parlamentti ja jäsenmaat eivät hyväksy komission ehdotusta ilman merkittäviä muutoksia”, Kallio jatkaa.
