Suomalainen ruokakauppaosaaminen on maailman huippua

Kaupan alaa pitkään tutkineena uskallan väittää, että suomalainen ruokakauppa on osaamis- ja laatutasoltaan maailman ehdotonta huippua. Tämän näkemyksen jakavat monet muutkin asiantuntijat niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolella. Vaikka maailmalta löytyy paljon yksittäisiä hienoja ruokakauppoja esimerkiksi luksustavarataloista tai kaupunkien kalleimmilta ostoskaduilta, niin ne ruokakaupat, jotka toimivat ihmisten arjen asiointipaikkoina, ovat Suomessa pääsääntöisesti hyvin korkeatasoisia ja kestävät tiukemmankin kansainvälisen vertailun.

”Uskallan väittää, että suomalainen ruokakauppa on osaamis- ja laatutasoltaan maailman ehdotonta huippua.”

Suomalaisen ruokakaupan erityisenä vahvuutena on korkea perustoiminnan laatu, jolla tarkoitetaan näyttävien myymäläympäristöjen ja sirkushuvien sijaan esimerkiksi toiminnan tasalaatuisuutta ja vastuullisuutta sekä hyvää tuotesaatavuutta tai asioimisen sujuvuutta. Suomalaiselle kaupalle on siis tyypillistä se, että pyritään pitämään huolta ensisijaisesti niistä perusasioista, jotka ovat oikeasti keskeisiä asiointitarpeidemme osalta. Erilaiset imagon kohotuskampanjat ja vastaavat kikkavitoset ovat toissijaisia.

Monille meistä suomalaisista kuluttajista nämä kaupan perustoimintaan liittyvät asiat saattavat tuntua tylsiltä tai yllätyksettömiltä, ja siksi saatamme ihmetellä, miksi suomalainen kauppa voi herättää innostusta kenessäkään. On kuitenkin hyvä muistaa, että usein juuri perusasioista huolehtiminen on kaikkein vaativinta. Kaupan alalla korkea perustoiminnan laatu on merkki siitä, että kauppa hallitsee kysynnän ennakoinnin, logistiikan ja varastoinnin, tuotetäydennyksen ja tuotteiden tehokkaan hyllyttämisen ja monet muut asiakkailta enemmän tai vähemmän piilossa olevat toiminnot. Korkea laatutaso, kuten hyvä tuotesaatavuus, kielii myös siitä, että koko kaupan pitkä arvoketju toimii tehokkaasti, vaikka siellä erilaisia jännitteitä eri osapuolten välillä saattaakin olla.

”On hyvä muistaa, että usein juuri perusasioista huolehtiminen on kaikkein vaativinta.”

Ruokakauppaosaamisen korkea taso kertoo osaltaan myös siitä, että kaupan alalla on kilpailua, vaikka ruokakaupan puolella vaikuttaakin vain pieni joukko suurempia toimijoita. Mikäli kilpailua ei olisi, suomalaiset kaupan alan yritykset pärjäisivät paljon nykyistä heikommallakin ruokakauppaosaamisella. Ruokakauppaosaamiseen satsaaminen viestii myös siitä, että kaupan alan yritykset ovat halunneet vastata kaupan alan kilpailuun muunkinlaisin keinoin kuin pelkin hinnan alennuksin. Ruokakaupat kilpailevatkin asiakkaiden ostosuosiosta hinnan ohella myös laadulla, vaikka julkista keskustelua hallitsee lähes yksinomaan puhe kaupan alan hintakilpailusta.

Suomessa ruokakaupan ala on kehittynyt ehkä hieman huomaamattakin maailman huipulle. Tämän kehityskulun taustalla on paljon työtä ja osaamista, jonka merkitystä on vaikea nähdä tai ymmärtää ulkopuolelta käsin. Tässä ruokakauppaosaamisessa saattaa piillä myös yksi syy sille, miksi Suomeen ei ole rantautunut kansainvälisiä ruokakaupan toimijoita sen laajemmin. Laadukkaasti toimivaa paikallista ruokakauppaa on vaikea haastaa suurenkaan kansainvälisen toimijan toimesta.

”Ruokakaupat kilpailevatkin asiakkaiden ostosuosiosta hinnan ohella myös laadulla.”

Olisi toivottavaa, että suomalainen kauppa onnistuisi viemään tätä ainutlaatuista ruokakauppaosaamistaan kansainvälisille markkinoille. Tämä ei tietenkään ole helppoa ja pitää sisällään myös riskejä. Ruokakauppaosaamisen kansainvälistämisessä voisi kuitenkin piillä merkittävä kasvun siemen etenkin tilanteessa, jossa kasvun rajat alkavat väistämättä tulemaan Suomessa vastaan.

Kirjoittaja Arto Lindblom on Aalto-yliopiston professori.

Kirjoitus pohjaa kirjoittajalta aiemmin julkaistuun kirjoitukseen Kauppalehdessä.

Lue myös: Tehokas kauppa on Suomen kilpailuetu