Saavutettavuus on yritykselle merkittävä kilpailuetu – valmistaudu lain muutoksiin jo hyvissä ajoin

”Kaupan alan näkökulmasta satsaaminen saavutettavuuteen lisää merkittävällä tavalla yrityksen liiketoimintapotentiaalia. Toisin sanoen, jos palvelusi ei ole saavutettava, todella suuren käyttäjäryhmän näkökulmasta sitä ei ole olemassa”, Kaupan liiton viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Pia Pere-Vanhanen sanoo.

Lähes kaikilla meillä on kokemuksia asioinnista sekä hyvin että vähän huonommin toimivassa verkkopalvelussa. Verkkokaupassa asioivalle esteitä tai hidasteita voivat tuoda esimerkiksi näkökyvyn muutokset, värisokeus, ikääntyminen, kielelliset ja kognitiiviset haasteet tai vaikkapa murtunut käsi.

Arvioiden mukaan lähes 20 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla toimintaesteisiä, ja jopa 40 prosenttia on elämänsä jossakin vaiheessa toimintaesteisiä. Vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia suomalaisista on täyttänyt 65 vuotta, lisäksi meillä on noin miljoona 75-vuotiasta.

Tutkimusten mukaan 54 prosenttia ihmisisitä on valmiita käyttämään enemmän rahaa palveluihin, joissa heidät on huomioitu. Peräti 75 prosenttia ihmisistä lähtee pois verkkosivuilta tai liikkeestä, joka ei ole saavutettava tai esteetön. Noin 90 prosenttia ei lainkaan kerro palveluntarjoajille näistä ongelmista, vaan etsii toisen palveluntarjoajan. Hyvällä verkkosivuston tai sovelluksen suunnittelulla voidaan huolehtia siitä, että verkkokaupan palvelut ovat kaikkien potentiaalisten asiakkaiden saavutettavissa.

EU:n esteettömyysdirektiivi määrittelee yrityksille tiettyjä digitaalisia palveluja koskevia kansallisia vaatimuksia, jotka tulevat voimaan 28.6.2025 alkaen. Kaupan alalla myös toiminnan vastuullisuus on yhä useammalla yrityksellä entistä merkittävämpi ajuri saavutettavuuden ja esteettömyyden kehittämisessä.

”Panostuksia vastuullisuuteen seuraavat kasvavalla kiinnostuksella yrityksen henkilöstö, potentiaaliset työntekijät, asiakkaat, rahoittajat ja muut sidosryhmät laajemmin”, Pere-Vanhanen huomauttaa.

”Saavutettavuus ja esteettömyys sopivat erinomaisesti kaupan sosiaalisen vastuun ajatukseen syrjimättömästä, monimuotoisesta ja tasa-arvoisesta kaupan alasta”, Pere-Vanhanen lisää.

Esteettömyys, saavutettavuus ja inklusiivisuus

Esteettömyys tarkoittaa lähinnä rakennetun ympäristön esteettömyyttä, kuten liikkumisen esteettömyyttä: sisäänkäynnit, hissit, vessat, autopaikat jne. Saavutettavuus on puolestaan esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä, kuten verkkokaupoissa. Inklusiivisuus pitää sisällään ajattelutavan, jossa otetaan mahdollisimman erilaiset käyttäjäryhmät huomioon kehittämisessä, suunnittelemisessa, rakentamisessa, ja toteuttamisessa. Inklusiivinen palvelupolku puolestaan tarkoittaa saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioimista koko kuluttajan ostopolussa, esimerkiksi verkkokaupan ja/tai fyysisen kaupan kaikissa palveluportaissa.

Konsultointi- ja suunnittelutoimisto Avaavan liiketoiminta ja kehitysjohtaja Terhi Tamminen listaa esityksessään saavutettavuuden ja esteettömyyden etuja yritykselle. Tammisen mukaan inklusiivinen palvelukokemus välittyy aina asiakkaalle.

− Parantaa yhdenvertaisuutta ja palvelulaatua kaikille
− Keino toteuttaa vastuullisuutta
− Lisää asiakasmääriä
− Kasvattaa markkinaosuutta
− Parantaa asiakastyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta
− Edistää löydettävyyttä ja hakukoneoptimointia
− Lisää työntekijöiden arvostusta yritystä kohtaan
− Parantaa työnantajamielikuvaa, imagoa ja mainetta
− Luo kilpailua
− Synnyttää parempaa kauppaa ja onnellisempia asiakkaita

Kaupan ala ja verkkokaupan saavutettavuusvaatimukset

Digipalvelulaki astui voimaan huhtikuussa 2019 ja lain soveltaminen alkoi syyskuussa 2019, siirtymäaika on puolestaan päättynyt 2019−2021. Siitä lähtien julkisen sektorin ja eräiden yksityisten toimijoiden digitaalisten palvelujen on täytynyt olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia.

Digitaalisia palveluja koskevat uudet muutossäännökset tulevat voimaan noin puolentoista vuoden kuluttua (kesäkuussa 2025). Tuolloin saavutettavuusvaatimukset laajenevat koskemaan esimerkiksi verkkokauppoja, sähkökirjoja ja sähkökirjapalveluja – vaatimukset koskevat siis sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Verkkokaupalla tarkoitetaan verkkosivustolla tai mobiilisovelluksessa olevaa sähköistä kauppaa, jossa kuluttaja voi tehdä etänä sopimuksia palvelujen tai tuotteiden hankkimiseksi. Verkkokaupasta erilliset yrityksen sivut tai sovellukset eivät siis ole saavutettavuusvaatimusten piirissä.

Digipalvelulain vaatimukset yrityksille

Palveluntarjoajan on täytettävä palvelussaan yksityiskohtaiset saavutettavuusvaatimukset:

– Verkkosivusto tai mobiilisovellus on toteutettu teknisesti siten, että saavutettavuus toteutuu. Kun palvelu on tehty oikein, sitä pystyy käyttämään näppäimistöltä, esimerkiksi ruudunlukijan avulla. Tekniset saavutettavuusvaatimukset on määritelty virallisesti eurooppalaisessa standardissa, EN 301549.

– Palvelusta tulee löytyä saavutettavuusseloste. Vaikka yritys ei vielä olisikaan toteuttanut palvelussaan kaikkia saavutettavuusvaatimuksia, selosteessa kävijälle on kerrottava, miltä osin saavutettavuus on jo toteutettu. Saavutettavuusseloste on palvelusta löydyttävä, vaikka saavutettavuuden parantaminen palvelussa olisikin vielä työn alla.

– Palvelusta tulee löytyä sähköinen palautekanava saavutettavuuspalautteen antamiseksi. Kanava voi olla esimerkiksi sähköinen lomake tai sähköpostiosoite. Palvelutarjoajan on vastattava palautteeseen kahdessa viikossa.

– Ota huomioon palvelukohtaiset lisävaatimukset, jotka koskevat sähkökirjoja ja verkkokauppoja. Ko. asioista säädetty valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin.

– Palveluntarjoajan tulee ilmoittaa tietyistä asioista valvontaviranomaisille. Jos saavutettavuudesta löytyy puutteita, niistä ja niiden kehittämisestä on ilmoitettava Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle. Laissa on ns. poikkeusperusteita, joiden mukaan palveluntarjoaja voi osin jättää saavutettavuusvaatimuksia täyttämättä, mutta myös niistä on ilmoitettava valvontaviranomaisille.

Uusia saavutettavuusvaatimuksia ei sovelleta mikroyrityksiin eli jos yrityksen palveluksessa on alle kymmenen työntekijää, ja jos vuosittainen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

”Suosittelemme, että kaikki yrittävät huomioida saavutettavuuden palvelussaan mahdollisuuksien mukaan, ja siinä me toki autamme. Meihin voivat siis myös mikroyritykset olla yhteydessä”, ylitarkastaja Eetu Komsi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI) huomauttaa.

Saavutettavuuden vaatimuksiin kannattaa varautua hyvissä ajoin.

”On hyvä muistaa, että laissa ei säädetä siirtymäajasta, joten saavutettavuusvaatimukset tulevat sovellettavaksi heti, kun yrityksen koko ylittää mikroyrityksen rajat”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio painottaa.

Kaupan liiton arvioiden mukaan Suomessa on noin 50 000 verkkokauppaa (v. 2022), joista alle kolmasosa on mikroyrityksiä.

Voiko saavutettavuusvaatimuksista poiketa?

Palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista vetoamalla kohtuuttomaan rasitteeseen, jos esimerkiksi vaatimuksista koituu merkittäviä taloudellisia kustannuksia, tai siihen, että palvelun perusluonne muuttuu vaatimusten takia perustavanlaatuisesti.

”Poikkeusperusteisiin voi vedota ennalta tehdyn saavutettavuusarvioinnin nojalla eli palvelun tarjoaja vastaa itse arvion tekemisestä. Poikkeusperusteisiin ei voi vedota koko palvelun osalta, vaan vain palvelun osan tai jonkin palvelun sisällön osalta. Tilannetta tulee myös seurata, ja jos se muuttuu, saavutettavuusvaatimuksia on jälleen noudatettava”, Kallio korostaa.

Saavutettavuusarvio on myös syytä toistaa, jos teet merkittäviä muutoksia verkkokauppaan tai kun valvova viranomainen sitä pyytää. Joka tapauksessa saavutettavuusarvio on tehtävä vähintään viiden vuoden välein.

Saavutettavuusvaatimuksista tietoa: saavutettavuusvaatimukset.fi

Millaista syventävää tietoa tarvitset saavutettavuuden edistämiseen kaupan yrityksessäsi? Anna palautetta Kaupan liittoon, joka hyödyntää tietoa toiminnan kehittämisessä ja keskusteluissa tärkeiden kumppaneiden kanssa. Kerro myös mahdollista sääntelyyn liittyvistä epäselvyyksistä tiedotus@kauppa.fi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo digipalvelulain noudattamista. Virasto antaa myös tarvittaessa ohjausta vaatimusten noudattamisesta ja käsittelee saavutettavuuskanteluja ja -selvityspyyntöjä. Kysymykset: saavutettavuus@avi.fi