Elinvoimainen kauppa rakentaa elinvoimaista Suomea
Kauppa on Suomen suurin toimiala, käyttipä mittarina sitten bruttokansantuotetta tai työllisten määrää. Alalla onkin painava rooli koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan kannalta, ja tuo rooli ei ainakaan pienene maamme muuttuessa yhä vahvemmin palveluyhteiskunnaksi.
Olen saanut työskennellä kaupan parissa ja kaupan eri toimialoilla pitkään. Tämä on opettanut huomaamaan sen monipuolisuuden − asiakkaita palvellaan tänäänkin eri puolella Suomea hyvin erityyppisissä ja eri kokoisissa kaupan alan yrityksissä.
Vuosikymmenten aikana olen myös saanut kokea hyvin läheltä ja konkreettisesti, minkälaista muutosta kaupan ala on käynyt läpi. Digitalisaatio on muovannut sekä työnteon että asioinnin tapoja, kasvattanut kilpailukenttää ja sitä myötä kiristänyt kilpailua. Kilpailu on tänä päivänä erittäin kovaa.
Jotta kaupan ala pystyy myös jatkossa työllistämään ja tuottamaan hyvinvointia Suomeen, on tärkeää huolehtia yhdessä sen toimintaedellytyksistä. Kuten todettu, suomalaisen kaupan kilpailukenttä on yhä enenevissä määrin kansainvälinen. Kilpakentän kasvu tuo aina uusia, ja digitalisoitumisen myötä myös uudentyyppisiä, haastajia, mutta toisaalta myös kasvun mahdollisuuksia. Kansainväliseen kilpakenttään liittyen toki on syytä nostaa esiin myös toive, että suomalaisyrityksiä koskevassa sääntelyssä pyrittäisiin huomioimaan tuossa kilpailussa pärjäämisen edellytykset.
”On selvää, että tässä tilanteessa on aivan keskeistä pyrkiä huolehtimaan kuluttajien ostovoiman vahvistamisesta.”
Tällä hetkellä kuluttajien harteilla painavat usealla saralla kasvaneet menot. Tilastokeskuksen maaliskuun mittauksessa kuluttajilla olikin rahankäyttöaikeita kulutukseen hyvin niukalti, ja arvio oman talouden nykytilasta oli kuluttajien parissa hyvin heikko.
On selvää, että tässä tilanteessa on aivan keskeistä pyrkiä huolehtimaan kuluttajien ostovoiman vahvistamisesta. Esimerkiksi julkisuudessa esillä olleet keskustelut arvonlisäverotuksen kiristämisestä herättävät huolta. Jo tällä hetkellä esimerkiksi ruoan arvonlisävero on lähes kolminkertainen EU15-maiden keskiarvoon verrattuna. Arvonlisäveron noston vaikutukset olisivat epäsuotuisia paitsi kaupalle ennen kaikkea kuluttajille. Toki samaan aikaan ymmärrämme, että valtiontalouden elvyttäminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Uskon kuitenkin, että suomalaisten vahva ostovoima on yksi keskeinen tulevaisuuden kasvun ajuri.
Vaikka tilanne ei tällä hetkellä päästä ketään helpolla, on talouden elpyminen jossain vaiheessa edessä. Pelkästään sen varaan ei voi yrityksessä kuitenkaan jättäytyä: jokaisen kaupan alan yrityksen on pidettävä huolta omalta osaltaan siitä, että se kehittyy ja uudistuu tässäkin ajassa.
”Edessä on työtä jo pelkästään kaupan alaa koskevan tiedon lisäämisessä.”
Tammikuun lopulla Kaupan liiton nimitystiedotteessa kerroin tavoitteeksemme rakentaa hyvin toimivaa kauppaa ja kilpailukykyisempää Suomea. Samalla totesin, että työtä riittää monella saralla.
Edessä on työtä jo pelkästään kaupan alaa koskevan tiedon lisäämisessä. Käytännössä jokaisella suomalaisella on jonkinlainen kytkös kauppaan, mutta meillä kaupan alalla työskentelevillä on vielä tehtävää alussa mainitun alan monipuolisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen esiin tuomisessa. Esimerkiksi julkisuudessa kauppa näyttäytyy usein vähittäiskauppana, mutta merkittävä rooli alallamme on myös sen varjoon usein jäävällä tukkukaupalla − joka itse asiassa on liikevaihdoltaan vähittäiskauppaa suurempaa.
Tiedon lisääminen on avainasemassa myös siinä, että toimialamme tarjoamat mahdollisuudet tunnistettaisiin laajemmin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa – ja valjastettaisiin näin koko Suomen hyödyksi.
Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala toimii Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajana.
