Hallituksen tulee huomioida kasvupolitiikassaan kaupan ala: panostuksia tarvitaan innovaatiopolitiikkaan
Kauppa vaatii haastavassa kilpailutilanteessa budjettiriihessä hallitukselta toimia kaupan kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hallituksen tulisi painottaa tuottavuuden nostamiseen palvelusektorilla panostamalla innovaatiopolitiikkaan ja kannustaa yrityksiä innovaatioiden käyttöönottoon. Lisäksi yrityksille kustannuksia aiheuttavaa sääntelyä, esimerkiksi viranomaisraportointia, tulisi purkaa.
Syyskuussa voimaan tulevat arvonlisäveron korotukset heikentävät suomalaisten ostovoimaa ja sitä kautta tekevät kaupan alan yritysten, erityisesti erikois- ja käyttötavarakauppojen, toimintaympäristön entistä haastavammaksi. Erikoiskauppa on kovassa hintakilpailussa kansainvälisten verkkokauppojen kanssa. Samaan aikaan kiinalaiset verkkoalustat haukkaavat markkinaosuuksia EU-sääntelyn porsaanreikiä ja valvonnan puutteita hyödyntäen.
“Hankalassa tilanteessa hallituksen tulisi kiireellisesti panostaa innovaatiopolitiikkaan, jolla kannustetaan yrityksiä uusien innovaatioiden käyttöönottoon, sillä se tukisi yritysten tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.
Keskeistä myös on, että T&K-toiminnan kriteerien tulkinta tunnistaa palvelualojen, kuten kaupan alan yritysten tarpeet. Myös Business Finlandin kaupan alan yrityksille myöntämä rahoitus pitää varmistaa.
“Hallituksen ei missään nimessä pidä tehdä leikkauksia Business Finlandin pk-yrityksille kohdistamaan innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Sen sijaan rahoituksen kriteerejä tulisi laajentaa siten, että osa rahoituksesta kohdentuisi kaupan ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen”, Luoto tähdentää.
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD on raportissaan suositellut Suomelle TKI-toimintaan osallistuvien yritysten määrän kasvattamista ja monipuolistamista. Tämä edellyttää panostuksia varsinkin yritysrajapinnassa tapahtuvaan innovaatiotoimintaan.
Kaupan kustannuksia lisäävää sääntelyä purettava
Kaupan liitto on huolissaan sääntelyn lisääntymisestä kaupan yritysten arjessa. Tällä hetkellä lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä mittavaa viranomaisraportointia, ja tästä aiheutuu yrityksille merkittäviä kustannuksia.
Kilpailukyvyn paineessa kaupan pitäisi pystyä kehittämään myös digitalisaatiotaan ja vastata luonnon monimuotoisuuden, vastuullisuuden ja ilmastopolitiikan haasteisiin.
Hallituksen pitäisikin aktiivisesti jatkaa norminpurkua ja välttää uuden EU-sääntelyn yrityksille aiheuttamaa hallinnollista taakkaa.
“Hallituksen tulisi selvittää erilaisia keinoja yrityksille tarjottavan keskitetyn viranomaisraportointiväylän toteutukseen. Lähtökohtana tulisi olla raportoi vain kerran -periaatteen noudattaminen”, Luoto toteaa.
Päätöksiä vietävä maaliin kunnianhimoisesti
Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata kotitalousvähennystä 100 miljoonalla eurolla.
“Toivomme, että hallitus ei kohdistaisi kotitalousvähennyksen leikkausta jo valmiiksi heikosti voivaan remontointiin. Toimintaympäristön muutokset ovat jo usean vuoden ajan koetelleet etenkin rauta- ja sisustuskauppaa. Korjausrakentaminen yhdessä kotitalousvähennyksen kanssa on aiemmin heikossa suhdanteessa toiminut toimialan ylläpitäjänä”, Luoto huomauttaa.
Ruotsissa hallitus päätyi väliaikaisesti korottamaan kotitalousvähennystä tukeakseen toimialan työllisyyttä ahdingon yli ja välttääkseen turhat konkurssit.
Kaupan liitto toivoo hallituksen vauhdittavan hallitusohjelmaankin kirjatun yrityslähestymiskiellon valmistelua. Vakavat uhkatilanteet asiakaspalvelussa ja kauppaan kohdistuva rikollisuus jatkavat kasvuaan. Yrityslähestymiskieltoa kannattavat laajasti työnantajien ja työntekijöiden edustajat.
“Olemassa olevan lainsäädännön tulkintojen kirkastaminen ei ole riittävä toimenpide helpottamaan tilannetta. Kauppa tarvitsee järeän työkalun, yrityslähestymiskiellon, taatakseen niin kaupan henkilökunnan kuin asiakkaidenkin turvallisuuden” Luoto painottaa.
Lisätietoja: Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi
