Mistä on kaupan turvallinen työ- ja asiointiympäristö tehty?
Kaupan turvallinen työ- ja asiointiympäristö on tehty ainakin päivittäisestä ja pitkäjänteisestä turvallisuustyöstä, kehittämisestä ja harjoittelemisesta – ja ennen kaikkea aidosta välittämisestä kanssaihmisten kesken. Olkoon sitten kyseessä työkaveri samassa vuorossa, esihenkilö ja alainen tai kauppias ja asiakas. Jos se olisikin tällä selvä, voisi huokaista helpotuksesta, mutta asia ei valitettavasti ole näin helppo.
Mietin usein, mikä kumma meitä ihmisiä riivaa? Astalot heiluvat, kanssaihmisiä solvataan ja arvostellaan työssään. Seksuaalinen häirintä, sopimattoman suorat ehdottelut ja suorastaan vainoamisen piirteitä saava ei-toivottu ”kiinnostus” kaupan myyjää kohtaan eivät ole harvinaisia.
Arjessamme on monenmoista haastetta ja huolta toimeentulon epävarmuudesta aina sotien aiheuttamiin pelkoihin, mutta oikeuttaako se purkamaan pahaa oloa kanssaihmisiin kauppareissulla tai missään muuallakaan? Yksiselitteisesti ei oikeuta! Jotain rakentavampaa pitää löytää ratkaisuksi.
Ratkaisun avaimia löytyy, kun emme anna periksi vaan sitkeästi tavoittelemme nollatoleranssia häirintään ja väkivaltaan. Työtä pitää tehdä yhdessä monella rintamalla. Koko yhteiskunta kaipaisi ravistelua siitä, mitä voikaan olla edessä, jos tahti ei muutu.
Tällä hetkellä ei hyvältä näytä: poliisin tilastot kertovat varkauksien lisääntyneen selvästi jo pitkään. Kauppojen arjessa näkyy, että uhka-, väkivalta- ja häiriötilanteet ovat kolminkertaistuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Entistä useampi lapsi ja nuori syyllistyy vakaviin tekoihin ja entistä nuorempana.
Ei pidä vaipua synkkyyteen, vaan etsiä ratkaisuja. Tarvitaan lisää toimenpiteitä, lisää resursseja viranomaisille ja kolmannen sektorin toimijoille, resursseja rikosprosessien käsittelyyn sekä toimintatapojen uudistamista. On kohennettava eri osatekijöitä ja toimittava koordinoidusti yhteistyössä.
On kohennettava eri osatekijöitä ja toimittava koordinoidusti yhteistyössä.
Toimenpiteitä ei kuitenkaan pidä asettaa vain kustannusten sarakkeeseen, sillä kokonaisuudessa syntyy toisaalla selviä säästöjä, kun moni inhimillinen kärsimys jää kärsimättä ja pelko pelkäämättä. Jos pystytään laskemaan pihojen puiden ja kaupunkien puistojen euromääräiset hyödyt kansanterveydelle, niin kyllä turvallisuuspanostustenkin plussien laskeminen onnistuu.
Yritysmaailmasta aika harvoin pyydetään lisää lakeja, mutta nyt pyydetään! Viranomaisen määräämää yrityslähestymiskieltoa tarvitaan näkökulmasta riippuen turvaverkoksi tai perälaudaksi. Kaupoissa painitaan sellaisten haasteiden kanssa, että yrityslähestymiskielto on tärkeä, vielä puuttuva, työkalu kaupan työturvallisuuden pakkiin.
Yritysmaailmasta aika harvoin pyydetään lisää lakeja, mutta nyt pyydetään!
Kaupan turvallisuusseminaarissa ”Mahdollisuuksia ja uhkia vuonna 2024” pohdittiin monia kaupan turvallisuuden kysymyksiä. Nostan kolme asiaa:
- Myyjien ja esihenkilöiden kokema häirintä on laaja ja vakava tosiasia. Vaikka siihen osataan yleensä puuttua, on loppuvuodesta taas tarpeen toistaa Kaupan liiton ja PAM:n yhteinen Ollaan ihmisiksi -kampanja.
- Nuorten ja lasten vakavat rikokset ovat lisääntyneet hälyttävästi ja lieveilmiöt näkyvät kaupoissakin. Uuden nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelman julkaisu ei voisi olla ajankohtaisempi. Tällä kertaa ei tehty paperia pölyttymään pöytälaatikkoon, vaan on sitouduttu seuraamaan ja raportoimaan toimenpiteiden edistymisestä.
- Paneelikeskustelussa yritykset antoivat tunnustusta hyvälle vuoropuhelulle poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa – tästä on hyvä jatkaa.
Vakuutuin jälleen siitä, että kaupan turvallinen työ- ja asiointiympäristö tehdään ensisijaisesti pitkäjänteisellä yhteistyöllä, harjoittelemalla ja toisistamme välittämällä. Lisäksi tarvitaan joissain tilanteissa yrityslähestymiskieltolainsäädännön tuomaa lisäturvaa.
Terhi Kuljukka-Rabb työskentelee johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa.
