Ahlsell tehostaa jätehuoltoaan kestävämmäksi
Ahlsell on ryhtynyt tehostamaan jätehuoltoaan osana kestävän kehityksen strategiaansa. Yrityksen kierrätysaste on noussut nopeasti yli 60 prosenttiin, mikä on myös tuonut kustannussäästöjä. Yksi keskeisistä tavoitteista on vähentää energiajätteeksi päätyvän materiaalin määrää.
Jätteiden asianmukainen lajittelu ja kierrätys ovat olennainen osa kestävää kehitystä. Tekninen tukkukauppa Ahlsell lähti pari vuotta sitten kirittämään lajitteluaan ja kierrätystään, jotta jätteiden kokonaismäärä vähenisi.
”Meillä on aiemminkin lajiteltu hyvin, mutta vuoden 2021 jätelain tiukentuminen muutti tilannetta, eikä kaikkia muutoksia ollut välttämättä otettu käyttöön operatiivisessa toiminnassa. Jätteiden oikea lajittelu ja kierrätys tukevat meidän visiotamme rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa”, Ahlsellin kestävän kehityksen päällikkö Leena Takaveräjä kertoo.
Runsaat kaksi vuotta Ahlsellilla työskennellyt Leena Takaveräjä kertoo, että jätehuollon kehittäminen käynnistyi kilpailuttamalla kumppani uudelleen.
”Kilpailutuksen myötä saimme paremmat raportointityökalut jätehuollon seurantaan ja lajiteltavien jätejakeiden hallintaan. Näin pystymme nyt tarkemmin seuraamaan ja hallitsemaan, että kierrätyksen ja jätteen vähentämisen tavoitteet toteutuvat”, Takaveräjä avaa.
Uudet tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet
Ahlsell on viime vuoden aikana määritellyt koko konsernitasolla tavoitteet kierrätysasteelle ja jätemäärän vähentämiselle. Suomen lisäksi Ahlsell toimii myös muissa Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa.
Kaikki Ahlsellin tavoitteet perustuvat vuoteen 2022, ja lyhyen aikavälin tavoitteena on saavuttaa ne vuoden 2030 mennessä. Kierrätyksen osalta tavoitteena on saavuttaa 80 prosentin kierrätysaste vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yritys aikoo vähentää jätemäärää 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
”Kierrätysasteen nostaminen on haastavaa. Tiedän kokemuksesta, että 75 prosenttiin on mahdollista päästä suhteellisen helposti, mutta sen jälkeen vaikeutuu. Jätemäärän vähentäminen on vieläkin haastavampaa, mutta molempien tavoitteiden saavuttaminen on silti mahdollista”, Takaveräjä toteaa.
Parhaiden mahdollisten työkalujen hankinnan jälkeen Ahlsell ryhtyi konkreettisiin toimiin.
”Lähdimme liikkeelle nykytilan määrittelystä, ja jaoimme vastuuta siten, että oikeilla ihmisillä on asianmukaiset työkalut seurata tilannetta yrityksessä. Seuraavaksi toteutimme koulutuksia sekä työkalujen käyttöön että yleiseen lajitteluun liittyen. Nyt meillä on jokaisessa myymälässä määritellyt jäteastiat ja lajitteluohjeet”, Takaveräjä tiivistää.
Tuloksia jo näkyvissä
Ensimmäisten toimenpiteiden tulokset ovat jo näkyvissä. Ahlsellin kierrätysaste on noussut 40-50 prosentista yli 60 prosenttiin. Jätehuollon tehostamisellaan yritys on kyennyt säästämään myös kustannuksissa, mikä on ollut tervetullutta rakennusalan muutoin haastavassa tilanteessa.
”Pelkkä seurannan ja ohjeistuksen käynnistäminen on parantanut kierrätystuloksia. Kentältä tulee myös paljon kysymyksiä lajittelusta, erityisesti muun kuin pakkausjätteen osalta.”
Ahlsell on ottanut myös varaslähdön tulevaan EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD).
”Raportoimme jo nyt ESR:n mukaisesti, mutta CSRD astuu meille voimaan 2026. Olemme halunneet valmistautua siihen hyvissä ajoin, jotta meillä on prosessit kunnossa, kun direktiivin mukainen raportointi tulee voimaan.
Energiajätteestä kokonaan eroon?
Takaveräjän mukaan Ahlsellissa syntyy pääasiassa pakkausjätettä, kuten kalvomuovia, yrityspakkausmuovia, pahvia ja jonkin verran SERiä eli sähkö- ja elekrtroniikkaromua. Vaarallisia jätteitä on hyvin vähän, ja metallia syntyy jonkin verran. Sekäjätteessä on lähinnä tyhjennettyjä tuhkakuppeja, mutta suurin osa erillislajiteltujen jätteiden ulkopuolelta menee energiajätteeksi. Puulavoja kierrätetään hyvin sisäisesti, ja vain korjauskelvottomat lavat päätyvät puujätteeseen.
Yksi Ahlsellin tavoitteista on vähentää energiajätteeseen päätyvää materiaalia.
”Seuraamme tänä vuonna, miten energiajätteen määrä kehittyy, kun toteutamme muutoksia, esimerkiksi siirtymisen kertakäyttömukeista keraamisiin kuppeihin. Tällä hetkellä mietimme myös puuvillasta valmistettua pyyhettä vaihtoehtona vessojen paperipyyhkeille. Tämä vähentäisi siivoojaroskiksista syntyvää energiajätettä”, Takaveräjä selvittää.
Takaveräjä uskoo, että vaikka energiajätteestä ei voida vielä kokonaan luopua, sen määrää voidaan pienentää merkittävästi.
”Olemme jo pienentäneet energiajätteelle varattujen astioiden kokoa. Jos energiajätteestä halutaan täysin eroon, Suomessa tarvittaisiin lisää laitoksia, jotka pystyisivät lajittelemaan useampia materiaaleja kierrätykseen.”
Lue myös: Ahlsell: Työ monimuotoisen ja inklusiivisen työkulttuurin eteen vauhdissa
