Viiniä ruokakaupasta – miksi se on niin vaikeaa?
Viinin tuominen ruokakauppoihin on ollut kiistakysymys suomalaisessa alkoholikeskustelussa jo vuosikymmenten ajan. Pieniä askelia kohti uudistusta on otettu, mutta harvakseltaan. Suurimmassa osassa Eurooppaa asia on arkipäivää, mikä meillä mättää?
Alkoholipolitiikka herättää tunteita, eikä syyttä – se koskettaa lähes kaikkia suomalaisia niin kuluttajina, veronmaksajina kuin perheenjäseninä. Orpon hallituksen vahtivuorolla alkoholilainsäädännön uudistamiselle olisi kuitenkin tuhannen taalan paikka.
Alkoholia koskeva sääntely juontaa meillä juurensa kieltolakiin ja aikaan, jolloin alkoholin myynti haluttiin pitää tiukasti valtion käsissä. EU-jäsenyys lisäsi painetta sääntelyn liberalisointiin, mutta Suomi on pitänyt kiinni monopolista kansanterveyteen vedoten. Aloitteet myynnin vapauttamisesta torpataan ensimmäiseksi terveysargumentilla. Vastapuoli väittää, että saatavuuden myötä kasvaa kulutus, ja haitat sitä myöden.
Fakta kuitenkin on, että alkoholin kulutus on laskenut jo pitkään. Vuodesta 2017 vuoteen 2024 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt 17 prosenttia. Samaan aikaan alkoholin saatavuus on lisääntynyt, kun kaupan aukioloaikoja on laajennettu eli myyntitunteja lisätty, ja ruokakaupassa myytävien juomien prosenttirajaa nostettu pariin otteeseen eli valikoima on kasvanut. Yhä suurempi osa kulutuksesta suuntautuu vähäalkoholisiin ja alkoholittomiin juomiin.
”EU:ssa 449 miljoonaa ostaa viininsä ruokakaupoista – vain suomalaiset ja ruotsalaiset jonottavat niitä yhä valtion monopolista.”
Alkoholimonopoli on kuriositeetti. EU:ssa muut 449 miljoonasta kansalaisesta ostavat viininsä vapaasti muiden elintarvikkeiden ohessa, vain Suomen ja Ruotsin yhteensä 16 miljoonaa hallintoalamaista jonottaa juomansa valtion monopoliliikkeestä.
Alkon valikoima on kiistatta laadukas ja palvelu hyvää. Ei silti ole epäilystäkään, etteivätkö myös ruokakaupat kykenisi korkeatasoiseen valikoimaan – jos vain annettaisiin mahdollisuus! Alkoholilainsäädännön uudistus edellyttäisi Alkolta muutoksia toimintaan ja sen tulisi tarkastella tehokkuuttaan, mutta huoli pois – Alko voi olla merkittävä toimija jatkossakin, vaikka viinit tulisivat myös ruokakauppojen hyllyille.
EU-sääntelyn näkökulmasta alkoholimonopolin tulevaisuus on avoin. Monopolit ovat sallittuja vain erityistapauksissa, joissa niistä on merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, esimerkkeinä julkiset peruspalvelut ja terveyden edistäminen. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, perusteltiin Alkon monopolia kansanterveydellä. Perusta on rapautunut, kun enää alle kolmannes alkoholista myydään Alkon kautta.
”Vuodesta 2017 vuoteen 2024 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt 17 prosenttia – samaan aikaan saatavuutta on lisätty ja valikoima kasvanut.”
Huomattava osa alkoholijuomista saapuu tai haetaan ulkomailta, joten alkoholilain uudistaminen vahvistaisi kotimaista veropohjaa. Viime vuonna alkoholin matkustajatuonti, käytännössä laivareissut lahden yli Tallinnaan tai autoilu rajan yli Ruotsin puolelle, aiheutti Suomen valtiolle yli 270 miljoonan euron verotulojen menetykset. Vastaavasti veromenetykset nettiostoksista olivat 45 miljoonaa euroa. Yhteensä verotuloja siis jäi ulkomaille 316 miljoonan euron arvosta verrattuna siihen, että juomat olisi ostettu kotimaasta. Summa on tätä luokkaa joka vuosi, eikä hallituksen päätös alkoholiveron kiristämisestä ainakaan vähennä tuontia.
Ruokakaupoille viinin myynti toisi uutta liikevaihtoa ja auttaisi palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Uudet tuotteet lisäisivät myymälöiden kilpailukykyä, kun ne voisivat kehittää laadukkaasta viinivalikoimasta itselleen myyntivaltin. Haja-asutusalueiden pienet myymälät ottaisivat mielellään uusia tuoteryhmiä valikoimiinsa, ja Alkon asiakasvirtoja ohjaileva vaikutus vähenisi.
Myynnin vapauttaminen lisäisi kilpailua ja laajentaisi elinkeinovapautta. PTY:n mielestä alkoholijuomien myyntiä pitäisikin tarkastella paljon nykyistä laaja-alaisemmin. Kilpailua pitää avata kaikille toimijoille muun Euroopan tavoin. Ravintolat, pienpanimot, erikoisliikkeet ja päivittäistavarakaupan toimijat tulisi asettaa samalle viivalle ja ottaa huomioon vaikutukset myös muihin elinkeinoihin.
Alkoholilainsäädännön kehittämisessä on tärkeää löytää tasapaino kuluttajien valinnanvapauden, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, kansantalouden ja kansanterveyden välillä. Siten voidaan luoda kaikkia osapuolia palveleva, kestävä ja vastuullinen toimintamalli.
Tuula Loikkanen on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja