Vihreä siirtymä ja korjausoikeus – kuluttajansuoja uudistuu
EU:n vihreän siirtymän tavoitteet muuttavat pian sekä kuluttajansuojaa että yritysten velvollisuuksia. Uusi sääntely tiukentaa ympäristöväittämien perusteita, kieltää omat kestävyysmerkinnät ilman sertifiointia ja tuo kuluttajille vahvempia oikeuksia tuotteen korjaukseen. Yritysten kannattaa jo nyt valmistautua tarkastelemaan markkinointiaan ja valikoimiaan tulevien muutosten valossa.
Euroopan unionin vihreän siirtymän tavoitteet ovat tuomassa merkittäviä muutoksia kuluttajansuojaan ja yritysten vastuisiin. Komission muutama vuosi sitten valmistelemien kuluttajien vihreän siirtymän direktiivin sekä korjausoikeusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee ja asiaa valmistelleen työryhmän mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella 2.12. saakka.
Ympäristöväitteet vaativat jatkossa vahvaa näyttöä
Uusi sääntely kieltää nykyistä täsmällisemmin harhaanjohtavat ja totuudenvastaiset väittämät tuotteiden ympäristövaikutuksista.
”Yritysten on jatkossa pystyttävä osoittamaan väitteidensä paikkansapitävyys, erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvien ympäristöväittämien osalta, jotka vaativat realistisen ja mitattavissa olevan täytäntöönpanosuunnitelman sekä riippumattoman asiantuntijan todennuksen”, kaupan liiton johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen kertoo.
Omat merkinnät kielletty ilman ulkopuolista sertifiointijärjestelmää
Kestävyysmerkintöjen käyttö edellyttää jatkossa luotettavaa ja läpinäkyvää sertifiointijärjestelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten omat kestävyysmerkinnät ovat jatkossa kiellettyjä, ellei niiden taustalle hankita sääntelyn määritelmän täyttävää ulkopuolista sertifiointijärjestelmää.
Yleiset ympäristöväittämät, kuten ”vihreä” tai ”ekologinen” tulevat samoin kielletyiksi sellaisenaan, ellei niiden tueksi pystytä esittämään erinomaista tunnustettua ympäristönsuojelullista tasoa.
”Käytännössä tällaisten väittämien esittäminen edellyttäisi, että väitteen taustalla on joko lainsäädännön vaatimukset tai esimerkiksi EU-ympäristömerkki tai Joutsen-ympäristömerkki”, Vyyryläinen täydentää.
Merkittävä muutos koskee myös kompensaatioon perustuviin ilmastoväittämiin. Jatkossa sellaisten esittäminen hyödykekohtaisesti on suoraan kiellettyä.
Kuluttajalle oikeus korjaukseen ja selkeämpi tieto virhetilanteissa
Korjausoikeusdirektiivi tuo mukanaan uusia velvoitteita valmistajille ja muille toimijoille. Kuluttajalla säilyy oikeus valita virhetilanteissa joko tuotteen korjaus tai vaihto, mutta myyjille tulee velvollisuus kertoa kuluttajille tästä oikeudesta selvästi.
Muutoksia suomalaiseen virhevastuusääntelyyn ei ole tulossa virhevastuun keston osalta, vaan jatkossakin noudatetaan tavaran oletettuun käyttöikään ja viime kädessä vanhentumissääntelyyn nojaavia periaatteita.
Uutena virhevastuutilanteiden ulkopuolisten korjauspalveluiden osalta on tulossa valmistajilla velvollisuus tarjota korjauspalveluja kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisessa ajassa. Korjausvelvollisuus voi siirtyä myös maahantuojalle tai jakelijalle, jos valmistaja ei ole EU:n alueella.
”Alkuun tämä korjausvelvollisuus koskee vain rajattua tuotejoukkoa, mutta EU:n korjattavuusvaatimuksia koskevan sääntelyn lisääntyessä, tulee tuotejoukko laajenemaan pikkuhiljaa”, Vyyryläinen sanoo.
Eurooppalainen korjaustietolomake ja verkkoalusta
Kuluttajille voidaan tarjota eurooppalainen korjaustietolomake ennen korjaussopimuksen syntymistä.
Lomakkeen tiedot täyttämällä elinkeinonharjoittaja osoittaa helposti täyttävänsä suuren osan kuluttajansuojasääntelyn tiedonantovelvoitteista, mutta samalla elinkeinonharjoittaja tulee sidotuksi lomakkeen tietoihin ja tarjoukseen 30 päivän ajaksi. Korjaustietolomakkeen käyttäminen on elinkeinonharjoittajille vapaaehtoista.
Lisäksi EU perustaa yhteisen verkkoalustan, joka kokoaa kansalliset korjauspalveluita koskevat tiedot yhteen ja helpottaa kuluttajien pääsyä korjauspalveluihin.
Aikataulu ja kansallinen valmistelu
Direktiivi tuli voimaan maaliskuussa 2024, ja kansallinen täytäntöönpano on määrä saattaa voimaan maaliskuuhun 2026 mennessä. Soveltaminen alkaa syyskuussa 2026, eikä markkinoilla olevien tuotteiden loppuunmyynti sellaisenaan ole enää sallittua, mikäli ne sisältävät uuden sääntelyn vastaisia merkintöjä tai väittämiä.
”Yritysten on hyvä varautua valikoimien läpikäymiseen yhdessä tavarantoimittajien kanssa sekä omien markkinointimateriaalien, kuten kotisivujen perkaamiseen uuden sääntelyn huomioimiseksi”, Vyyryläinen vinkkaa.
Suomessa lainsäädännön valmistelu jatkuu nyt lausuntokierroksella ja hallituksen esitys etenee eduskuntaan vuodenvaihteen jälkeen. Kaupan liitto pyrkii yhdessä muiden sidosryhmien kanssa vielä vaikuttamaan siirtymäajan saamiseksi jo varastoissa oleville tuotteille.