Yhteisöllisyys – työpaikan näkymätön voimavara
Osallistuin hiljattain Kaupan liiton järjestämään Kaupan turvallisuus -tapahtumaan, jossa aiheena oli häiriökäyttäytymisen kuormittava vaikutus. Yksi keskusteluista jäi erityisesti mieleen: ”Mikä on työpaikan paras voimavaratekijä?” Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija vastasi ytimekkäästi: ”Yhteisöllisyys! Ihminen on laumaeläin.”
Tuo lause pysäytti. Työelämä muuttuu vauhdilla. Etä- ja hybridityö ovat arkipäivää, ja yksilön vapaus korostuu enemmän kuin koskaan. Silti yksi asia pysyy: tarve kuulua joukkoon. Mutta miten työpaikan lauma rakentuu, mitä yhteisöllisyys oikeastaan on?
Yhteisöllisyys syntyy avoimesta keskustelusta, yhteistyöstä, toisten auttamisesta ja kannustamisesta. Voit luottaa työkavereihin ja esihenkilöön ja tulla kuulluksi. Näistä osasista työpaikalle rakentuu ilmapiiri, jossa on helpompi oppia, kehittyä ja onnistua. Ilmapiiri, joka tukee hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta – ei vain yksilön, vaan koko organisaation ja jopa kansantalouden tasolla. Hyvä synnyttää hyvää.
Työturvallisuuslain uudistuksessa korostetaan, että työnantajan on tunnistettava kuormitustekijät, kuten liiallinen työmäärä tai vuorovaikutuksen ongelmat. Kuormituksen arviointi edellyttää käytännössä myös työntekijöiden terveyttä edistävien tekijöiden selvittämistä, sillä ne vaikuttavat siihen minkälaista terveysvaaraa työn haitallisista kuormitustekijöistä aiheutuu. Työn voimavaratekijät, kuten yhteisöllisyys ja esihenkilön tuki, voivat suojata näiden kielteisiltä vaikutuksilta. Kun yhteisöllisyys on vahva, työn kuormitus ei muutu yhtä helposti terveydelle haitalliseksi.
Myös tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia ja motivaatiota. Se todellakin suojaa kuormituksen kielteisiltä vaikutuksilta ja auttaa jaksamaan kiireen keskellä. Kun työpaikalla on vahva yhteishenki, ongelmat ratkeavat nopeammin, tieto kulkee ja luottamus kasvaa. Yhteisöllisyys ei siis ole pelkkä pehmeä arvo. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin työ sujuu.
Yhteisöllisyys ei ole pelkkä pehmeä arvo. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin työ sujuu.
Etätyö ja yksilökeskeisyys voivat haastaa yhteisöllisyyttä. Kun kohtaamiset jäävät vähiin, yhteenkuuluvuuden tunne voi heikentyä. Lähtijät 2025 -tutkimus vahvistaa tämän: 97 % vastaajista pitää työyhteisöä tärkeänä viihtymisen kannalta, ja 77 % haluaa nähdä työkavereita kasvotusten säännöllisesti, vaikka hybridityö on arkea. Mikäli etätyö on mahdollista, yhteisöllisyyden ylläpitäminen vaatii tietoista panostusta. Ratkaisevaa on se, miten vuorovaikutus ja luottamus pidetään elossa.
Yhteisöllisyyden vahvistamisessa johtamisella on iso rooli. Oikeudenmukainen kohtelu, rakentava palautekulttuuri ja selkeät yhteiset tavoitteet luovat pohjan, jolle yhteisöllisyys rakentuu. Mutta jokainen voi vaikuttaa: tervehtimällä, kysymällä kuulumisia, jakamalla tietoa ja arvostamalla toisten työtä. Pienet teot luovat suuria vaikutuksia.
Yhteisöllisyys syntyy pohjimmiltaan siitä, että välitämme toisistamme. Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki voittavat: työntekijät, organisaatio ja lopulta koko yhteiskunta.
Anna Lavikkala on Kaupan liiton työmarkkinajohtaja.