Krääsätalous nakertaa veropohjaa ja vaarantaa kuluttajaturvaa – Kaupan liitto vaatii ripeitä toimia EU:n ulkopuolisen etäkaupan sääntelyyn
EU:n ulkopuolelta Suomeen virtaava halpaverkkokauppa vääristää kilpailua ja rapauttaa veropohjaa. Kaupan liiton eduskunnan talousvaliokunnalle antaman lausunnon mukaan ilman ripeitä toimia kaupan toimintamahdollisuudet heikkenevät ratkaisevasti. Halpaverkkokauppa aiheuttaa myös veromenetyksiä ja heikentää kuluttajaturvaa.
Kaupan liiton lausunto koskee kansalaisaloitetta: Krääsätalous kuriin, suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta. Lausunnossa korostetaan tarvetta puuttua nopeasti EU:n ulkopuolelta tulevan etäkaupan kasvaviin ongelmiin, jotka heikentävät kotimaisen kaupan kilpailukykyä, vaarantavat kuluttajien ja ympäristön turvallisuutta sekä aiheuttavat merkittäviä veromenetyksiä.
EU:n ulkopuolinen verkkokauppatuonti kasvaa räjähdysmäisesti
EU:n ulkopuolelta suoraan kuluttajille lähetettävien pienten tavaraerien määrä on kasvanut Suomessa lyhyessä ajassa voimakkaasti. Vuodesta 2023 vuoteen 2024 lähetysmäärät kahdeksankertaistuivat ja nousivat 28 miljoonaan. Vuonna 2025 määrä kasvoi jo 40,5 miljoonaan lähetykseen, joista 98,5 prosenttia saapui Kiinasta.
Kiinasta tulevien lähetysten keskimääräinen arvo on vain noin 5,5 euroa – mutta niihin liittyvät ongelmat ovat mittavia.
Kilpailu vääristyy, suomalaisyritykset maksavat laskun
Kaupan liiton mukaan keskeinen syy kilpailun vääristymiseen on se, että EU:n ulkopuoliset etäkaupat voivat käytännössä välttää monet samat velvoitteet, joita EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille asetetaan. Näitä ovat mm. tuoteturvallisuusvelvoitteet, kierrätys ja tuottajavastuu.
“Ongelma ei ole vain tavaravirroissa, vaan pelisäännöissä. Kun osa toimijoista välttää velvoitteet, kustannukset kaatuvat kotimaisille yrityksille, jotka toimivat lakien ja vastuiden mukaisesti. Tällainen tilanne ei yksinkertaisesti ole reilua kilpailua”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto painottaa.
Tuoteturvallisuusvelvoitteet
Kotimaiset kaupan yritykset maksavat 35–39 prosenttia enemmän EU-vaatimukset täyttävistä, auditoiduista tuotteista. Monet kolmansien maiden verkkoalustoilta ostetut tuotteet eivät täytä vastaavia vaatimuksia, mutta pääsevät silti EU-markkinoille.
Kierrätys ja tuottajavastuu
Tuottajavastuu on Suomessa tarkkaa. Se kuuluu kaikille niille toimijoille, jotka saattavat tuotteen Suomen markkinoille. EU:n ulkopuoliset toimijat, alustat ja myyjät, voivat kuitenkin välttää maksut, jolloin kulut jäävät suomalaisyritysten kannettaviksi.
Kuluttajansuojan ja tietosuojan puutteet
Useita kiinalaisia verkkoalustoja tutkitaan EU:ssa aggressiivisista markkinointikeinoista, puutteellisista tiedoista, väärennetyistä arvosteluista ja jopa lainvastaisista tietojen siirroista. Kaupan liitto painottaa, että tällaiset toimintatavat rapauttavat kuluttajaluottamusta ja asettavat kotimaiset yritykset eriarvoiseen asemaan.
Tullittomuus alle 150 euron lähetyksille
Pienlähetykset saapuvat EU:hun toistaiseksi tullitta. Komissio on ehdottanut tullivapausrajan poistamista, mutta päätökset venyvät. Heinäkuussa 2026 voimaan astuva kolmen euron kiinteä tulli voi hillitä volyymeja vain rajallisesti.
Veroja jää saamatta, jopa satoja miljoonia euroja vuodessa
Vuonna 2024 Suomi keräsi alle 150 euron arvoisista verkko-ostoksista vain 29,4 miljoonaa euroa verotuloja. Jos ostokset olisi tehty kotimaisista kaupoista, verotuotto olisi ollut yli 324 miljoonaa euroa.
Kaupan liiton arvion mukaan vähittäiskaupan työpaikat vähenevät vuosina 2024–2026 noin 8 000 henkilöllä. Etäkaupan kilpailuvaikutukset ovat osasyy kehitykseen.
“Kun EU:n ulkopuolinen etäkauppa toimii eri pelisäännöillä kuin kotimaiset yritykset, verotulot karkaavat ja kilpailu vääristyy. Se ei ole vain kaupan alan kysymys, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan rahoituspohjaa ja työpaikkoja heikentävä ongelma”, Luoto toteaa.
Puutteet sääntelyssä: digialustat eivät ole vastuussa tuotteista
Kaupan liitto pitää olennaisena, että digialustojen vastuita vahvistetaan EU-lainsäädännössä. Nyt esimerkiksi markkinapaikat voivat välittää tuotteita EU-kuluttajille ilman maahantuojalle kuuluvia velvoitteita.
Liiton mukaan tehokkain keino olisi määritellä verkkoalustat taloudellisiksi toimijoiksi, joille asetettaisiin samat due diligence -velvoitteet kuin maahantuojille.
“Ongelma on rakenteellinen, sillä digialustat eivät nykyään ole vastuussa tuotteista, joita ne välittävät EU:n kuluttajille. Velvollisuuksien vieminen myös näille toimijoille olisi merkittävä askel kohti reilumpaa sääntelyä”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen korostaa.
Kaupan liitto esittää viisi keskeistä kansallista ratkaisua
1. Suomi tukemaan vahvemmin alustavastuun lisäämistä EU-tasolla
2. Tasapuoliset kilpailuedellytykset Suomen EU-vaikuttamisen prioriteetteihin
3. Työ- ja elinkeinoministeriölle kokonaisvastuu etäkaupan kysymyksistä
4. Komission ehdottama kansallinen task force käynnistettävä pysyvästi
5. Viranomaisten toimivaltuuksia käytettävä tehokkaammin ja kohdennettava valvontaa riskialueille
Lisäksi Kaupan liitto pitää kansallista käsittelymaksua parempana ratkaisuna kuin veroa, sillä vero voisi kohdistua epäselvästi myös kotimaisiin toimijoihin.
”Krääsätalous” kuormittaa kiertotaloutta ja vaarantaa tuoteturvallisuuden
Halpatuotteiden vyörytys EU-markkinoille aiheuttaa ongelmia myös kierrätyksessä ja ympäristönsuojelussa. Esimerkiksi EU:ssa kiellettyjä aineita sisältävät tuotteet voivat romuttaa kierrätysprosessin tai estää uusiomateriaalien käytön.
Koeostot osoittavat, että suuri osa EU:n ulkopuolisista tuotteista ei täytä EU-vaatimuksia.
“Kun markkinoille tulvii halpatuotteita, jotka eivät täytä eurooppalaisia vaatimuksia, kärsijöinä ovat sekä ympäristö että kuluttajat. Kiertotalous ei toimi, jos järjestelmä tukkeutuu tuotteista, joita ei voida turvallisesti kierrättää – ja pahimmillaan ne vaarantavat myös ihmisten terveyden”, Vyyryläinen sanoo.
Liitto korostaa lausunnossaan, että EU-tason ratkaisut ovat välttämättömiä, mutta hitaita. Siksi myös kansallisia toimia tarvitaan pikaisesti.
”Jos emme reagoi nopeasti, menetämme sekä verotuloja että elinvoimaa. Toimia tarvitaan nyt, eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat paisuneet hallitsemattomiksi”, Luoto näkee.
Lue myös:
Kiina-pakettien määrä kasvoi voimakkaasti myös vuonna 2025 | Kauppa
Kiertokauppa kasvanut vauhdilla – uhkaako Kiina-krääsä myös second hand -markkinoita? | Kauppa
Kiina-krääsä tulee kalliiksi yhteiskunnalle – menetämme verotuloja ja työpaikkoja | Kauppa