Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta
Huomiot ehdotusten pääasiallisten vaikutusten tarkastelusta
Lähtökohtaisesti Kaupan liitto kannattaa kilpailun ja toimivien markkinoiden edistämistä niin Suomessa kuin Europan unionin sisämarkkinoilla. Jätemarkkinoita kehittäessä kilpailunäkökulmien rinnalla tulee kuitenkin tarkastella myös jätteitä tuottavien yritysten ympäristövelvoitteiden toteuttamismahdollisuutta, huoltovarmuutta, uudistuksen alueellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn.
Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että uudistus lisäisi yritysten jätehuollosta aiheutuvaa maksurasitusta ja heikentäisi jätehuollon palveluiden saatavuutta erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Samalla yritysten edellytykset vasta lainsäädännössä vaadittujen ympäristövelvoitteiden täyttämiseen heikentyisivät, kun jätteiden käsittelyverkosto supistuisi. Lisäksi yritysten hallinnollinen taakka kasvaisi. Vaikutukset kohdistuisivat erityisesti pienin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös kuluttajien jätehuoltopalveluiden kustannukset todennäköisesti nousisivat.
Kaupan ala on Suomen suurin elinkeinoelämän työllistäjä ja yritysmäärällä mitattuna myös suurin toimiala. Alalla toimii yli 40 000 yritystä, joista valtaosa on mikro-, pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Kaupan toiminnan jatkuvuus on keskeinen osa suomalaisten arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Lisäksi kauppa ylläpitää koko maan kattavaa myymäläverkostoa, jolla on merkittävä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa.
Kaupan liiton näkemyksen mukaan hallituksen esityksestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset elinkeinoelämälle ovat sen mahdollisia hyötyjä merkittävämmät. Kilpailun lisääminen ehdotuksen mukaisesti ei vahvasti säädellyillä jätemarkkinoilla tuo sitä yhteiskunnallista hyvää, mitä se lähtökohtaisesti muilla markkinoilla tuo. Jätehuoltolainsäädäntöä tulisi muuttaa vain silloin, kun muutokset aidosti parantavat jätehuollon toimivuutta, tehokkuutta tai toimintavarmuutta.
Kaupan liitto haluaa lisäksi tuoda kunnioittavasti esiin näkemyksensä, että ehdotusta valmistelleessa seurantaryhmässä olisi ollut perusteltua olla laajempi edustus jätehuoltopalveluiden käyttäjiä ja niiden kustannuksista vastaavien yritysten edustajia. Tämä olisi osaltaan vahvistanut valmistelun tasapuolisuutta ja tukenut eri sidosryhmien näkökulmien kattavaa huomioon ottamista esityksen valmistelussa.
33 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu
Kaupan liitto pitää tärkeänä, ettei kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskeva sääntely lisää yritysten hallinnollista taakkaa tai heikennä toimivan jätehuollon saatavuutta eri puolilla Suomea. Erityisesti tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei ole kohtuullisin ehdoin saatavilla, yrityksillä tulee olla sujuva mahdollisuus käyttää kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua ilman ylimääräisiä hallinnollisia velvoitteita tai kustannusten kasvua.
Lisäksi tarjousten hylkäämisperusteiden tulee olla selkeitä ja ennakoitavia. Tarjouksen hylkäämiseen tulisi riittää, että sen hinta ylittää kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävän hinnan. Myös tilanteet, joissa palvelu edellyttäisi kohtuuttoman pitkiä kuljetusmatkoja tai johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin, tulee tunnistaa hyväksyttävinä hylkäysperusteina. Lainsäädännön kansallisen muutoksen ei tule johtaa siihen, että elinkeinoelämän jätehuollon kustannukset kasvavat tai palvelujen käytännön toimivuus heikkenee.
Kaupan liitto katsoo, että materiaalitorin käyttövelvoitteen kynnysrajaa (2 000 euroa) olisi perusteltua arvioida uudelleen. Nykyinen kynnys on varsin matala ja aiheuttaa jätteen tuottajayrityksille tarpeetonta hallinnollista työtä. Kustannustaso on noussut merkittävästi sen jälkeen, kun kyseinen säännös säädettiin vuonna 2019, mikä myös osaltaan puoltaa kynnysrajan uudelleenarviointia.
36 § Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
Kaupan liitto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen, jonka mukaan kuntien olisi järjestettävä jätteenkuljetuspalvelut lähtökohtaisesti kilpailuttamalla. Esityksessä ei osoiteta riittävän selkeästi, mitä ongelmaa muutos ratkaisisi tai miksi nykyisiä järjestämistapoja olisi tarpeen rajoittaa, vaikka kilpailutus on jo nykyisin yleisin toimintamalli.
Kunnilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus valita paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuva tapa järjestää jätteenkuljetus, mukaan lukien palvelun tuottaminen omana toimintanaan silloin, kun se on kustannustehokkain ja toimivin ratkaisu. Joustavuus on erityisen tärkeää alueilla, joilla kuljetusmatkat ovat pitkiä, jätemäärät pieniä tai palveluntarjoajia on vähän.
Esityksen vaikutusarvioiden mukaan muutos voi heikentää palvelujen saatavuutta ja nostaa kuljetuskustannuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Tämän vuoksi sääntelyn ei tulisi tarpeettomasti kaventaa kuntien mahdollisuuksia järjestää jätehuolto tehokkaasti, toimintavarmasti ja paikalliset olosuhteet huomioiden.
78 § Kunnan jätemaksu
Toissijaisen jätehuoltopalvelun (TSV-palvelu) keskeinen tarkoitus on turvata yrityksille jätehuoltopalvelujen saatavuus ympäri Suomen tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei niille ole tarjolla. Ehdotus, jonka mukaan TSV-palveluista perittävän maksun tulee sisältää kohtuullinen tuotto pääomalle, muuttaa nykyistä kustannusvastaavuuden periaatetta. Kaupan liitto suhtautuu kriittisesti ehdotukseen.
Elinkeinoelämän jätehuollon kustannukset ovat nousseet viime vuosina merkittävästi, ja kustannuspaineiden odotetaan kasvavan myös tulevien sääntelymuutosten seurauksena. Monilla alueilla kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu on käytännössä ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto, mikä korostaa palvelun kohtuuhintaisuuden merkitystä erityisesti silloin, kun markkinaehtoista tarjontaa ei ole saatavilla.
Ehdotettu muutos voi lisätä alueellisia kustannuseroja ja kasvattaa jätehuollon kustannuksia erityisesti niille yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta valita muuta palveluntarjoajaa. Kaupan liiton näkemyksen mukaan tällaiselle kustannusten kasvulle ei ole riittäviä perusteita nykyisessä taloudellisessa toimintaympäristössä.
145 a § Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat erityiset säännökset
On tärkeää, että jätehuoltoa tarkastellaan osana yhteiskunnan kriittistä perusinfrastruktuuria, jonka toimivuus ja kustannustehokkuus ovat merkittäviä niin kansalaisten, kuntien ja valtion kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Jätehuolto on tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta eikä sen toimivuutta tule näinä turbulentteina aikoina, joita Euroopassa tällä hetkellä elämme, heikentää.
Sekä yksityisillä että julkisilla jätehuoltopalveluilla on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa jätehuollon toimivuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden varmistajina. Jätteiden käsittelyinfrastruktuurin tehokas hyödyntäminen perustuu riittäviin käyttöasteisiin. Suomen pitkät etäisyydet ja jätemäärien muutokset korostavat entisestään olemassa olevan käsittelykapasiteetin tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen merkitystä ja järkevyyttä.
Kaupan liitto kannattaa jätelain 145 a §:ään ehdotettua kirjausta, jolla jätetoimialalle säädettäisiin poikkeus hankintalain sidosyksikkösääntelyyn ehdotetusta 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta. Sidosyksiköitä koskeva poikkeus tukee jätehuollon pitkäjänteistä kehittämistä ja toimintavarmuutta. Poikkeus on perusteltu myös siksi, että jätetoimialalla tarvitaan riittävää käsittely- ja vastaanottokapasiteettia koko maassa.
Kaupan liitto haluaa tuoda esiin huolensa koskien 145 a §:ään liittyvien ulosmyyntirajan alentamista koskevien muutosten vaikutuksista elinkeinoelämälle. Esityksen vaikutusarvioinnin mukaan sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti biojätteen käsittelyyn, jätteenpolttoon ja kaatopaikkasijoitukseen, joissa alueellisen käsittelykapasiteetin merkitys on suuri eikä korvaavaa kapasiteettia ole kaikilla alueilla helposti saatavilla. Esityksessä tunnistetaan myös riski siitä, että yritysten käytettävissä oleva käsittelykapasiteetti vähenee, vaikka markkinoilla olisi teknisesti kapasiteettia olemassa. Vaikutusarvion perusteella ulosmyyntirajan alentaminen voi heikentää jätteiden käsittelypalveluiden saatavuutta erityisesti alueilla, joilla vaihtoehtoista markkinaehtoista kapasiteettia ei ole riittävästi. Tämä voi merkitä kaupan alan yrityksille pidempiä kuljetusmatkoja, korkeampia jätehuollon kustannuksia sekä kasvavia toiminnallisia riskejä.
Kaupan ala toimii laajasti ympäri koko Suomen. Kaupan alan yrityksille luotettavat, toimivat, saavutettavat ja kustannustehokkaat jätehuoltopalvelut ovat olennainen osa päivittäistä liiketoimintaa. Esityksen mukainen muutos voisi heikentää yritysten mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa käsittelykapasiteettia ja vaikeuttaa jätehuollon järjestämistä erityisesti alueilla, joilla vaihtoehtoisia palveluita on rajallisesti saatavilla.
Kaupan liito näkemyksen mukaan on kriittisen tärkeää, että yritysten jätehuoltopalveluiden saatavuus, toimivuus ja kustannustehokkuus eivät heikkene. Esityksessä tunnistetaan useita haitallisia vaikutuksia yrityksille ja jätehuoltojärjestelmän toimivuudelle, mutta muutosten yhteisvaikutuksia ei mielestämme ole arvioitu riittävästi. Lisäksi ehdotettu viiden prosentin ulosmyyntiraja olisi selvästi tiukempi kuin EU-maissa pääosin sovellettava 20 prosentin raja, eikä esityksessä ole riittävästi perusteltu, miksi näin merkittävä kansallinen lisäsääntely olisi tarkoituksenmukaista tai miten sen hyödyt ylittäisivät siitä yrityksille mahdollisesti aiheutuvat haitat ja kustannukset.
Kaupan liitto korostaa, että luotettavat, toimivat ja kilpailukykyiset jätehuoltopalvelut ovat yrityksille välttämätön edellytys. Mikäli ulosmyyntirajoitusta kiristetään ilman, että markkinoille syntyy aidosti korvaavaa palvelutarjontaa, seurauksena voi olla yritysten valinnanmahdollisuuksien kaventuminen sekä jätehuollon kustannusten nousu. Tämä heikentäisi Suomessa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ilman, että esityksessä on riittävästi osoitettu muutoksen tuottavan vastaavia hyötyjä.