Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta

Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoaiheeseen liittyen ja lausuu seuraavaa:

Lausuttavana oleva esitysluonnos koskee pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien valmisteveron korottamista, joka tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle. Korotus ei koskisi olutta ja etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeeseen 2208 kuuluvia enintään 10-tilavuusprosenttisia juomia, kuten long drink -juomia. Veronkorotus olisi kaikissa juomaryhmissä samansuuruinen suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Korotus olisi 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia. Ehdotetun veronkorotuksen arvioidaan kasvattavan alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa.

Kaupan liitto toteaa, että esitysluonnoksen mukainen veronkorotus ei lähtökohtaisesti kohdistu päivittäistavarakaupassa myytäviin alkoholijuomiin lukuun ottamatta enintään 8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä viinejä, joiden veroa korotettaisiin 5,0 prosenttia.

Yleistä korotuksesta

Suomen alkoholiverotus on jo nyt EU-alueen korkeinta. Suomen lähialueilla, etenkin Virossa, alkoholiverotus on huomattavasti Suomea matalammalla tasolla, joka näkyy kuluttajille alkoholituotteiden edullisempina hintoina. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, on mahdollista, että alkoholin matkustajatuonti ja verkko-ostaminen ulkomailta kasvaisivat alkoholiveron korotuksen myötä, sillä ehdotetut veromuutokset kasvattaisivat hintaeroja muihin maihin nähden.

Kaupan liitto pitääkin riskitasoltaan korkeana sitä, että verotuksen tason korottaminen kasvattaa verottoman kulutuksen osuutta Suomessa, mikä puolestaan heikentää veronkorotusten fiskaalisten ja terveystavoitteiden toteutumista. Kaupan liitto huomauttaa, että alkoholiverotuksen tulisi kannustaa kulutusta vastuullisesti valvottuihin kotimaisiin myyntikanaviin eikä ohjata sitä niiden ulkopuolelle.

Alkoholiveron tuplakorotukset lisäävät yritysten hallinnollisia kustannuksia

Suomessa alkoholiveron korotus on sidottu HE 95/2025 vp:n myötä kuluttajahintaindeksin muutoksiin. Esitysluonnoksen mukainen alkoholiveron korotus tehtäisiin indeksitarkistukset huomioivien verotasojen päälle. Näin ollen päädytään tilanteeseen, jossa verohallinto ensin vahvistaa indeksitarkistetut alkoholiverotasot vuodelle 2027 ja tämän jälkeen verotasoa korotetaan nyt lausuttavana olevalla erillisellä lainsäädäntömuutoksella.

Kaupan liitto korostaa, että yllä kuvattu alkoholiveron kaksiportainen korotus lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia yrityksissä. Verotasojen lisääminen yritysten järjestelmiin on käsityötä, jota ei ole mahdollista automatisoida ja josta aiheutuu vuosittaisia järjestelmien päivittämiseen liittyviä kustannuksia. Samalla kaksiportainen veronkorotus lisää epävarmuutta hinnoittelussa, hankinnoissa ja varastonhallinnassa sekä kasvattaa virheiden riskiä.

Lopuksi

Kaupan liitto katsoo, että alkoholiverotusta tulee kehittää pitkäjänteisesti ja osana verotuksen kokonaisuutta, ei toistuvien yksittäisten veronkorotusten kautta. Veropolitiikan tulee olla vakaata, ennakoitavaa ja perustua kattaviin vaikutusarvioihin, joissa huomioidaan myös veronkorotusten vaikutukset verottomaan matkustajatuontiin, harmaaseen tuontiin ja veropohjan kestävyyteen.

Alkoholiverotuksen tavoitteita ei saavuteta, jos veronkorotukset siirtävät kulutusta yhä enemmän verotuksen ulkopuolelle. Siksi huomio tulisi suunnata ennen kaikkea veropohjan vahvistamiseen ja verovelvoitteiden kiertämisen torjuntaan sen sijaan, että alkoholiveroa kiristetään toistuvasti. Kaupan liitto ei pidä esitettyä alkoholiveron korotusta perusteltuna.