Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle alustatyölaiksi
Yleiset huomiot
Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle alustatyölaiksi.
Kaupan liitto pitää tärkeänä, että alustatyödirektiivi pannaan Suomessa täytäntöön hallitusohjelman mukaisesti direktiivin edellyttämällä vähimmäistasolla. Kansalliseen lainsäädäntöön ei tule sisällyttää direktiivin vaatimukset ylittäviä velvoitteita, jotka lisäisivät yritysten hallinnollista taakkaa, aiheuttaisivat tarpeettomia kustannuksia tai kasvattaisivat oikeudellista epävarmuutta ilman direktiivistä johtuvaa välttämätöntä tarvetta.
Hallituksen esitysluonnos sisältää kuitenkin eräitä ratkaisuja, jotka ylittävät direktiivin vähimmäisvaatimukset. Tällaisia ovat erityisesti yrittäjäasemassa alustatyötä tekevien henkilöiden edustajaa koskeva sääntely, viestintäkanavaan ja edustajien suojaan sisältyvät direktiiviä laajemmat velvoitteet sekä ehdotetut seuraamusmaksua ja hyvitystä koskevat säännökset. Nämä kansalliset lisäykset tulee poistaa tai rajata jatkovalmistelussa direktiivin edellyttämälle tasolle.
Kaupan ala on voimakkaasti digitalisoituva toimiala. Digitaalisia ratkaisuja käytetään laajasti muun muassa verkkokaupassa, tilausten hallinnassa, logistiikassa, työvuorosuunnittelussa, resurssien kohdentamisessa ja asiakaspalvelussa. Näiden järjestelmien hyödyntäminen yritysten tavanomaisessa liiketoiminnassa tai työn organisoinnissa ei lähtökohtaisesti tarkoita direktiivissä tarkoitettua alustatyötä.
Kaupan alan näkökulmasta on tämän vuoksi erityisen tärkeää, että lain soveltamisala on täsmällinen ja ennakoitava sekä erottaa selkeästi varsinaisen alustatyön yrityksen tavanomaisesta digitaalisesta liiketoiminnasta ja työn organisoinnista. Sääntely ei saa tarpeettomasti rajoittaa teknologian hyödyntämistä, joustavia työn ja palvelujen organisointitapoja eikä uusien liiketoimintamallien kehittämistä.
Kaupan liitto pitää myös tärkeänä, ettei alustatyölaki johda kansallisen työlainsäädännön tarpeettomaan pirstaloitumiseen. Alustojen kautta tehtävän työn työoikeudelliset kysymykset voidaan lähtökohtaisesti ratkaista olemassa olevan työlainsäädännön perusteella. Työsuhteen olemassaoloa tulee arvioida myös alustatyössä työsopimuslain 1 luvun 1 §:n tunnusmerkkien ja sopimussuhteen tosiasiallisia olosuhteita koskevan kokonaisarvioinnin perusteella. Alustatyölain tarkoituksena ei saa olla uuden tai alustatyöhön rajatun työsuhdekäsitteen luominen.
Soveltamisala ja määritelmät
Kaupan liitto katsoo, että ehdotetun lain 2 §:n alustatyön määritelmää tulee täsmentää.
Määritelmästä tulee käydä direktiivin mukaisesti ilmi, että alustatyöllä tarkoitetaan digitaalisen alustan kautta organisoitua työtä. Lisäksi määritelmässä tulee edellyttää, että luonnollisten henkilöiden tekemän työn organisointi digitaalisen alustan kautta automatisoidun seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän avulla muodostaa tarjottavan palvelun välttämättömän ja olennaisen osan.
Pelkkä automatisoidun seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän käyttäminen yrityksen toiminnan, työn organisoinnin tai palveluprosessin tukena ei saa johtaa lain soveltamiseen. Muutoin vaarana on, että lain soveltamisala ulottuu myös sellaiseen tavanomaiseen digitaalisten työvälineiden käyttämiseen, jota direktiivillä ei ole tarkoitettu säänneltäväksi.
Rajauksen merkitys korostuu kaupan alalla, jossa digitaalisia järjestelmiä hyödynnetään laajasti esimerkiksi työvuorosuunnittelussa, tilausten käsittelyssä, varastonhallinnassa, kysynnän ennustamisessa, logistiikassa ja asiakasprosessien hallinnassa. Tällaisten järjestelmien käyttäminen ei sellaisenaan tee yrityksestä alustayritystä eikä niiden avulla organisoidusta työstä alustatyötä.
Kaupan liitto esittää, että alustatyön määritelmään lisätään nimenomainen yhteys digitaaliseen alustaan sekä vaatimus siitä, että työn organisointi automatisoidun järjestelmän avulla on tarjottavan palvelun välttämätön ja olennainen osa.
Nykytila ja vaikutusten arviointi
Kaupan liitto katsoo, että esitysluonnoksen nykytilan kuvausta ja yritysvaikutusten arviointia tulee täydentää.
Alustataloutta ja algoritmijohtamista koskevan nykytilan kuvauksen tulee olla tasapainoinen. Automatisoituihin järjestelmiin voi liittyä riskejä, mutta järjestelmiä voidaan käyttää myös asianmukaisella ja hyödyllisellä tavalla työn organisoinnin, kysynnän ennustamisen, resurssien kohdentamisen, tietojen käsittelyn ja päätöksenteon tukena. Algoritmijohtamista ei tule kuvata lähtökohtaisesti kielteisenä ilmiönä.
Alustatalous kattaa erilaisia toimialoja ja toimintamalleja. Esityksen nykytilan kuvauksen ei tule painottua siten, että alustatyö näyttäytyisi pääasiassa yhtä toimialaa tai yksittäistä työn tekemisen muotoa koskevana ilmiönä. Myös eri selvityksissä käytettyjen alustaa tai alustaoperaattoria koskevien määritelmien erot tulee tunnistaa, jotta muiden sääntelykokonaisuuksien soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä ei virheellisesti rinnasteta alustatyölain tarkoittamiin alustayrityksiin.
Yritysvaikutusten arvioinnissa on arvioitu puutteellisesti erityisesti seuraavista velvoitteista aiheutuvia kustannuksia:
- 5 §:n mukaiset alustatyötä tekevän henkilön tunnistamiseen ja sopimusehtojen asianmukaisuuden varmistamiseen liittyvät velvoitteet
- automatisoitujen järjestelmien tarkkailua, arviointia ja ihmisen suorittamaa valvontaa koskevat velvoitteet
- päätösten perustelemista, uudelleenarviointia ja oikaisemista koskevat menettelyt
- 22 §:n mukaista viestintäkanavaa koskevat velvoitteet
- tarvittavat tietojärjestelmä-, prosessi- ja dokumentointimuutokset
- henkilöstön koulutuksesta, lisääntyvästä hallinnollisesta työstä ja oikeudellisesta selvitystyöstä aiheutuvat kustannukset.
Vaikutusarvioinnissa tulee huomioida välittömien järjestelmäkustannusten lisäksi uusien toimintaprosessien rakentamisesta, päätösten ihmisperusteisesta arvioinnista, tiedonantovelvollisuuksista, dokumentoinnista ja oikeudellisesta tulkinnasta aiheutuva työ. Vaikutukset tulee arvioida erikseen myös pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikroyritysten näkökulmasta.
Työsuhdeolettama
Kaupan liitto pitää tärkeänä, että työsuhdeolettama pannaan täytäntöön vain direktiivin edellyttämässä laajuudessa. Olettaman tarkoituksena on helpottaa alustatyötä tekevän henkilön oikean ammattiaseman määrittämistä koskevia menettelyjä. Se ei saa johtaa kansallisen työsuhdekäsitteen sisällölliseen muuttamiseen tai laajentamiseen.
Ehdotetun 3 §:n perusteluja tulee täydentää siten, ettei työsuhdeolettama synny minkä tahansa yksittäisen johtamiseen tai valvontaan viittaavan tosiseikan perusteella. Havaittuja seikkoja tulee arvioida niiden asiayhteydessä ja kokonaisuutena sen selvittämiseksi, osoittavatko ne työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työn johtoa ja valvontaa.
Myös yritysten välisiin toimeksianto-, alihankinta- ja muihin sopimussuhteisiin voi sisältyä työn lopputulosta, palvelun laatua, aikataulua, turvallisuutta tai sopimuksen noudattamista koskevaa ohjausta ja valvontaa. Tällaiset seikat eivät sellaisinaan osoita työsuhteen olemassaoloa. Johtoa ja valvontaa ilmentäviä tosiseikkoja ei siten voida arvioida kaavamaisesti tai irrallaan sopimussuhteen muista olosuhteista.
Työsuhdeolettama ei myöskään saa johtaa siihen, että yhden alustatyötä tekevän henkilön tai yhden sopimusmallin arviointi ulotetaan automaattisesti kaikkiin saman alustan kautta toimiviin henkilöihin. Samalla alustalla voi perustellusti toimia sekä työsuhteisia työntekijöitä että aidosti yrittäjäasemassa olevia henkilöitä. Kunkin sopimussuhteen oikeudellinen luonne on arvioitava sen omien tosiasiallisten olosuhteiden perusteella.
Olettama on luonteeltaan menettelyllinen eikä sen soveltaminen saa automaattisesti johtaa alustatyötä tekevän henkilön uudelleenluokitteluun työntekijäksi. Sopimussuhteen oikeudellinen luonne tulee lopulta ratkaista työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja sopimussuhteen tosiasiallisten olosuhteiden perusteella.
Kaupan liitto esittää, että 3 §:n perusteluissa ilmaistaan yksiselitteisesti työsuhdeolettaman menettelyllinen luonne, johtoa ja valvontaa koskevien tosiseikkojen kontekstisidonnainen kokonaisarviointi sekä se, ettei yksittäinen tosiseikka sellaisenaan riitä olettaman syntymiseen.
Välittäjät
Kaupan liitto pitää välittäjiä ja välittämistilanteita koskevaa 4 §:ää lähtökohtaisesti direktiivin mukaisena.
Sääntelystä ja sen perusteluista tulee kuitenkin käydä selkeästi ilmi, mistä velvoitteista vastaa alustayritys ja mistä välittäjä. Alustayritykselle ei tule asettaa vastuuta sellaisista tiedoista tai toimista, joihin sillä ei ole tosiasiallista pääsyä tai vaikutusmahdollisuutta.
Alustayritys ei saa joutua vastuuseen tiedon puuttumisesta, viivästymisestä tai virheellisyydestä tilanteessa, jossa se on toteuttanut siltä kohtuudella edellytettävät toimet mutta on velvollisuutensa täyttämisessä riippuvainen välittäjän antamista tiedoista.
Välittäjän tiedonanto- ja yhteistyövelvoitteiden tulee olla riittävän täsmällisiä ja tehokkaita, jotta alustayrityksellä on tosiasialliset mahdollisuudet täyttää sille laissa asetetut velvoitteet oikea-aikaisesti.
Alustatyötä tekevän tunnistaminen ja työnteon ehdoista varmistuminen (5 §)
Kaupan liitto pitää alustatyötä tekevän henkilön tunnistamiseen ja harmaan talouden torjuntaan liittyviä tavoitteita sinänsä perusteltuina. Ehdotettua 5 §:ää tulee kuitenkin täsmentää olennaisesti.
Laista tai sen perusteluista tulee käydä selkeästi ilmi, mitä alustayritykseltä edellytettävillä kohtuullisilla toimenpiteillä tarkoitetaan, mikä on tarkastamisen vähimmäistaso ja mihin tietoihin alustayritys voi velvollisuutta täyttäessään perustellusti luottaa. Velvollisuuden sisältö ei saa jäädä siten avoimeksi, että alustayritys voi vasta jälkikäteen arvioituna joutua vastuuseen vaikeasti ennakoitavan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Kaupan liitto ei pidä perusteltuna, että alustatyöhön luodaan työsopimuslain 10 luvun 2 §:stä ja oikeustoimilain 36 §:stä erillinen sopimusehtojen kohtuuttomuutta koskeva käsite. Sopimusehtojen kohtuullisuuden arvioinnin tulee perustua voimassa olevaan yleiseen sääntelyyn.
Jos 5 §:n mukainen erityinen varmistumisvelvollisuus kuitenkin säilytetään, säännöksessä tai sen perusteluissa tulee määritellä velvollisuuden vähimmäistaso, arvioinnissa huomioon otettavat olosuhteet ja tiedot, joihin alustayritys saa perustellusti luottaa. Kohtuullisia toimenpiteitä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös alustatyötä tekevän henkilön ammattiasema, sopimussuhteen luonne sekä alustayrityksen tosiasialliset mahdollisuudet saada ja tarkastaa tarvittavat tiedot.
Välittäjän ja sijaista käyttävän henkilön tulee toimittaa tarvittavat tiedot oikeansisältöisinä, ajantasaisina ja ilman aiheetonta viivytystä. Alustayritykselle ei tule syntyä vastuuta laiminlyönnistä, joka johtuu siitä, ettei tiedon toimittamiseen velvollinen kolmas osapuoli ole toimittanut sille tarvittavia tietoja, jos alustayritys on toteuttanut siltä kohtuudella edellytettävät toimenpiteet tietojen saamiseksi.
Algoritmijohtaminen (6-19 §)
Kaupan liitto tunnistaa automatisoitujen järjestelmien läpinäkyvyyden, henkilötietojen suojan ja ihmisen suorittaman valvonnan merkityksen.
Ehdotettujen 6–18 §:n muodostama kokonaisuus on kuitenkin monilta osin yksityiskohtainen ja tulkinnanvarainen. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että kunkin velvoitteen kohde, sisältö, toteuttamisajankohta ja vastuullinen taho ovat yritysten näkökulmasta selkeästi tunnistettavissa.
Velvoitteiden tulee olla teknologianeutraaleja ja oikeasuhtaisia suhteessa käytettävän järjestelmän tarkoitukseen, toimintatapaan ja tosiasiallisiin vaikutuksiin. Sääntelyn tulee kohdistua automatisoitujen järjestelmien käyttöön liittyviin tunnistettuihin riskeihin eikä perustua oletukseen siitä, että automatisoitujen järjestelmien käyttäminen olisi sellaisenaan kielteistä tai vahingollista.
Kaupan alalla automatisoituja järjestelmiä käytetään laajasti muun muassa kysynnän ennustamiseen, työvuorosuunnitteluun, tilausten ja varastojen hallintaan, logistiikkaan sekä resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Lain soveltamisala ja velvoitteet tulee muotoilla siten, etteivät alustatyötä varten säädettävät erityiset velvoitteet laajene koskemaan yritysten tavanomaista digitaalisten järjestelmien käyttöä.
Automatisoidut päätökset sekä niiden arviointi ja oikaisu, 13 ja 14 §
Ehdotettujen 13 ja 14 §:n suhde työsopimuslain mukaisiin kurinpito- ja työsuhteen päättämismenettelyihin tulee täsmentää.
Alustatyölain mukaisten perustelu-, arviointi- ja oikaisuvelvoitteiden ei tule muodostaa työsopimuslaista erillistä tai sen kanssa päällekkäistä työsuhteen päättämistä koskevaa menettelyä. Direktiivistä johtuvat tiedot tulee voida antaa osana työnantajan voimassa olevan työlainsäädännön perusteella toteuttamaa kuulemis-, perustelu- tai päättämismenettelyä.
Sääntelystä tulee käydä selvästi ilmi, ettei jo tehty työsuhteen päättämistä koskeva päätös tule 13 §:n perusteella uudelleen arvioitavaksi tavalla, joka olisi ristiriidassa kansallisen työoikeuden kanssa. Työnantaja ei voi yksipuolisesti peruuttaa jo toteutettua työsuhteen päättämistä.
Käyttäjätilin tilapäinen sulkeminen tai rajoittaminen voi myös liittyä tilanteeseen, jossa työnantaja vasta selvittää työntekijän menettelyä tai mahdollista työsuhteen päättämisperustetta. Työnantajan tulee voida antaa alustatyölain perusteella edellytetyt tiedot siinä laajuudessa ja siinä vaiheessa, ettei tiedon antaminen vaaranna asian asianmukaista selvittämistä tai työsopimuslain mukaisen menettelyn toteuttamista.
Myös 14 §:ssä tarkoitetun kahden viikon määräajan soveltamista tulee täsmentää. Määräaika voi olla riittämätön tilanteessa, jossa päätöksen oikeellisuuden tai työsuhteen päättämisperusteen lainmukaisuuden arviointi edellyttää laajempaa selvittämistä tai jossa asiasta vallitsee perusteltu oikeudellinen tai tosiseikkoja koskeva erimielisyys.
Säännöksestä tai sen perusteluista tulee lisäksi käydä ilmi, ettei kahden viikon määräaikaa sovelleta vahingon korvaamista koskevan kysymyksen lopulliseen ratkaisemiseen tilanteessa, jossa päätöksen oikaiseminen ei enää ole mahdollista.
Päällekkäisiä ilmoitus-, perustelu- ja menettelyvelvoitteita tulee välttää.
Yrittäjäasemassa alustatyötä tekevien henkilöiden edustaja, 19 §
Kaupan liitto esittää 19 §:n poistamista.
Direktiivi ei velvoita luomaan yrittäjäasemassa alustatyötä tekeville henkilöille erillistä edustusjärjestelmää, jos tällaisesta järjestelmästä ei ole säädetty kansallisessa lainsäädännössä eikä sitä tunneta kansallisessa käytännössä. Suomessa tällaista yrittäjäasemassa toimivien henkilöiden erityistä edustusjärjestelmää ei ole.
Yrittäjäasemassa toimiva henkilö voi voimassa olevien yleisten valtuutusta koskevien periaatteiden mukaisesti valtuuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan. Valtuutus voidaan antaa myös usean yrittäjäasemassa toimivan henkilön yhteisesti valitsemalle valtuutetulle. Direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä ei ole perusteita luoda yrittäjille työsuhteisiin rinnastuvaa kollektiivista edustusjärjestelmää.
Jos 19 § vastoin Kaupan liiton näkemystä säilytetään, laissa tulee vähintään määritellä täsmällisesti edustajan valintatapa, toimikausi, edustettavien henkilöiden piiri, toimivallan sisältö ja laajuus sekä kollektiivisen edustuksen suhde yksittäisen henkilön antamaan valtuutukseen. Edustajan tulee lisäksi olla alustatyötä tekevien henkilöiden keskuudesta valittu.
Läpinäkyvyys, oikeussuojakeinot ja valvonta (20-33 §)
Olennaisten tietojen saataville asettaminen, 21 §
Kaupan liitto pitää tärkeänä, että alustayrityksellä on käytettävissään oikeat, täsmälliset ja ajantasaiset tiedot sille asetettujen tiedonantovelvoitteiden täyttämiseksi.
Säännöksestä tulee käydä selvästi ilmi, mille viranomaisille ja työntekijöiden edustajille alustayrityksen tulee asettaa tiedot saataville sekä missä tilanteissa tiedot tulee antaa oma-aloitteisesti ja missä tilanteissa pyynnöstä. Alustayrityksen velvollisuuden kohteen tulee olla ennakolta yksiselitteisesti tunnistettavissa.
Ehdotetun 21 §:n 4 momentin mukaista välittäjän tiedonantovelvollisuutta tulee vahvistaa. Välittäjän tulee toimittaa alustayritykselle velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat tiedot oikeansisältöisinä, ajantasaisina ja ilman aiheetonta viivytystä. Pelkkä pyynnöstä tapahtuva tietojen toimittaminen ei kaikissa tilanteissa turvaa sitä, että alustayrityksellä on käytettävissään ajantasaiset tiedot silloin, kun sen on täytettävä oma tiedonantovelvollisuutensa.
Viestintäkanava, 22 §
Viestintäkanavaa koskeva 22 § tulee rajata direktiivin edellyttämälle tasolle.
Alustayritykselle ei tule asettaa velvollisuutta rakentaa omaa viestintäinfrastruktuuria tai järjestää kanavalle riippumatonta ulkopuolista moderointia, jos yksityinen ja suojattu yhteydenpito voidaan mahdollistaa muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.
Direktiivin tavoite voidaan toteuttaa erilaisin teknisin ratkaisuin. Sääntelyn tulee olla teknologianeutraalia ja mahdollistaa myös vaatimukset täyttävän ulkopuolisen viestintäratkaisun käyttäminen. Ratkaisun tulee täyttää yksityisyyttä, tietosuojaa ja viestinnän suojaamista koskevat vaatimukset, mutta yrityksille ei tule määrätä direktiivin ylittäviä teknisiä toteutustapoja tai infrastruktuurivaatimuksia.
Säännöstä tulee lisäksi täsmentää siten, ettei se edellytä direktiiviä laajempaa yksilöllistä yhteydenpitoa edustajan kanssa alustan tarjoaman kanavan kautta, jos yhteydenotto voidaan mahdollistaa kanavan avulla ja yksityinen jatkokeskustelu järjestää muulla suojatulla tavalla.
Vastatoimien kielto ja edustajien suoja, 23 §
Ehdotetun 23 §:n mukainen edustajien suoja tulee rajata direktiivin mukaisesti alustatyötä tekevien henkilöiden keskuudesta valittuihin edustajiin.
Suojaa ei tule ulottaa ulkopuolisiin asiamiehiin, avustajiin tai muihin tahoihin yksinomaan sillä perusteella, että nämä avustavat alustatyötä tekevää henkilöä tai toimivat tämän toimeksiannosta. Direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä ei tule luoda suojan piiriin uutta, kansallisessa työoikeudessa ennestään tunnistamatonta henkilöryhmää.
Seuraamusmaksu, 29 §
Kaupan liitto esittää 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun seuraamusmaksuperusteen poistamista.
Seuraamusmaksua ei tule kytkeä 10 §:n mukaisiin tarkkailu-, arviointi- ja selvitysvelvoitteisiin, joiden asianmukainen täyttäminen voi yksittäistapauksessa olla tulkinnanvaraista. Rangaistusluonteisen hallinnollisen seuraamuksen perusteiden tulee olla tarkkarajaisia, täsmällisiä ja ennakoitavia. Tulkinnanvarainen toimintavelvollisuus ei muodosta asianmukaista perustaa seuraamusmaksulle.
Seuraamusmaksua ei myöskään tule käyttää ensisijaisena valvontakeinona tilanteissa, joissa velvoitteen laiminlyönti voidaan korjata viranomaisen neuvonnalla, kehotuksella tai muulla lievemmällä valvontakeinolla.
Jos seuraamusmaksu kuitenkin säilytetään, sen enimmäismäärä tulee alentaa 10 000 euroon. Seuraamusmaksun tulee olla viimesijainen suhteessa valvontaviranomaisen muihin keinoihin. Laissa tulee lisäksi säätää täsmällisesti maksun määräämisen edellytyksistä, maksun suuruuteen vaikuttavista seikoista sekä tilanteista, joissa maksu on jätettävä määräämättä.
Seuraamusten oikeasuhtaisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto, rikkomisen kohteena olevien henkilöiden määrä, velvoitetun menettelyn moitittavuus, toteutetut korjaavat toimet sekä yrityksen koko ja taloudellinen asema.
Hyvitys vastatoimien kiellon rikkomisesta, 30 §
Kaupan liitto esittää 30 §:n poistamista.
Direktiivi ei edellytä erillisen hyvityksen säätämistä vastatoimien kiellon rikkomisesta. Direktiivin seuraamuksia koskeva vaatimus voidaan toteuttaa vahingonkorvausvastuulla silloin, kun menettelystä on aiheutunut korvattavaa vahinkoa.
Erillinen hyvityssäännös lisäisi seuraamusjärjestelmän päällekkäisyyttä ja voisi johtaa siihen, että samasta menettelystä määrätään useita taloudellisia seuraamuksia eri lakien perusteella. Tällaista seuraamusten kasautumista tulee välttää.
Jos hyvityssäännös kuitenkin säilytetään, hyvitystä tulee voida kohtuullistaa tai se tulee voida jättää määräämättä. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon erityisesti menettelyn vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi tehdyt toimet, menettelyn vakavuus ja kesto sekä hyvitykseen velvoitetun taloudellinen asema.
Hyvitystä määrättäessä tulee lisäksi ottaa vähentävänä tekijänä huomioon samasta teosta tai laiminlyönnistä tämän tai muun lain perusteella maksettava vahingonkorvaus, hyvitys tai muu taloudellinen seuraamus. Päällekkäiset seuraamukset on estettävä nimenomaisella säännöksellä.
Esitysluonnos muilta osin/ muut huomiot
Kaupan liitto kannustaa jatkovalmistelussa kiinnittämään erityistä huomiota lain ja sen säännöskohtaisten perustelujen selkeyteen, ennakoitavuuteen ja keskinäiseen johdonmukaisuuteen. Tämä koskee erityisesti algoritmijohtamiseen, ihmisen suorittamaan valvontaan, päätösten uudelleenarviointiin ja oikaisuun sekä valvontaan ja seuraamuksiin liittyviä säännöksiä.
Alustatyön osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tunnistettavissa suoraan laista ja sen perusteluista. Yrityksille ei tule asettaa tulkinnanvaraisia velvoitteita, joiden käytännön sisältö täsmentyy vasta valvonta- tai oikeuskäytännössä, etenkään silloin, kun velvoitteen laiminlyöntiin liittyy hallinnollinen seuraamus.
Lain tulee olla teknologianeutraali ja mahdollistaa erilaisten digitaalisten toimintamallien kehittäminen. Samalla tulee varmistaa, etteivät alustatyötä koskevat erityissäännökset ulotu yritysten tavanomaiseen digitaalisten järjestelmien käyttöön, automaatioon tai tekoälyavusteiseen työn ja liiketoiminnan organisointiin.
Kaupan liitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa:
- alustatyön määritelmä rajataan direktiivin mukaisesti digitaalisen alustan kautta organisoituun työhön, jossa työn organisointi muodostaa palvelun välttämättömän ja olennaisen osan
- työsuhdeolettaman menettelyllinen luonne ja johtoa ja valvontaa koskeva kontekstisidonnainen kokonaisarviointi ilmaistaan selvästi
- alustayrityksen ja välittäjän vastuut sekä tiedonantovelvollisuudet määritellään tasapainoisesti
- algoritmijohtamista koskevien velvoitteiden suhde voimassa olevaan työlainsäädäntöön täsmennetään
- yrittäjäasemassa alustatyötä tekevien henkilöiden edustajaa koskeva 19 § poistetaan
- viestintäkanavaa ja edustajien suojaa koskeva sääntely rajataan direktiivin edellyttämälle tasolle
- tulkinnanvaraisiin velvoitteisiin liittyvä seuraamusmaksuperuste poistetaan
- vastatoimien kiellon rikkomiseen ehdotettu erillinen hyvityssäännös poistetaan
- yritysvaikutusten arviointia täydennetään järjestelmä-, prosessi-, henkilöstö- ja oikeudellisten kustannusten osalta.
Näillä muutoksilla täytäntöönpano voidaan toteuttaa direktiivin tavoitteiden mukaisesti siten, että sääntely on samalla yritysten kannalta selkeää, oikeasuhtaista ja ennakoitavaa eikä tarpeettomasti rajoita kaupan alan digitalisaatiota ja uusien toimintamallien kehittämistä.