Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/24069/2026
Lausuntopalvelu.fi- palvelussa annettava lausunto, linkki: Lausunto – Lausuntopalvelu
Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua aiheesta. Liitto edustaa Suomen elinkeinoelämän suurinta toimialaa: kaupan alaa. Päivittäis- erikois- auto- ja teknisessä kaupassa työskentelee lähes 280,000 ihmistä. Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala myös bruttokansantuotteella mitattuna. Se muodostaa noin 10 prosenttia Suomen BKT:stä.
Esityksen tavoitteena on turvata sähköverkon kapasiteetin tarkoituksenmukainen ja tehokas hyödyntäminen kilpailevien tarpeiden kesken tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetista on niukkuutta.
Kaupan liitto pitää tärkeänä hallituksen tavoitetta vahvistaa sähköjärjestelmän kestävyyttä tilanteessa, jossa sähkön kysyntä, sähköistyminen ja investointitarpeet kasvavat nopeasti.
Kaupan liitto esittää huolinaan yhtäällä sähkön riittävyyden, eli tuotantokapasiteetin riittävyyden, toisaalla sähkön hinnan ja kuluttajahintojen suuren vaihtelun.
Uuden investoinnit esimerkiksi datakeskuksiin ovat kaupan alan mielestä kannatettavia mutta samalla on tärkeää, että niiden vaatimaan sähkönkäytön kasvuun vastataan tuotantokapasiteettiin investoimalla. Onkin tärkeää, että sähkön tuotantokapasiteetti vastaa kasvavaan tarpeeseen siten, että sähkön saatavuus taataan ja että yritysten ja kuluttajien maksama sähkön hinta on kohtuuden rajoissa ilman suuria päivä, tai tuntikohtaisia vaihteluita.
Kaupan liitto pitää tärkeänä, että sähkömarkkinalakia muutettaessa myös huomioitaisiin mahdolliset vaikutukset muuhun lainsäädäntöön. Eräs esimerkki tästä on nyt lausunnolla olevana lain kohta etusijamenettelystä.
Sähkömarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset etusijamenettelystä, jota verkonhaltijan olisi sovellettava käsitellessään sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymistä koskevia tarjouspyyntöjä. Verkonhaltijan olisi lisäksi otettava etusijaryhmät ja etusijajärjestys huomioon tarjotessaan sähköverkkonsa kapasiteettia toiselle verkonhaltijalle, ja tarjouspyynnön tehneen verkonhaltijan olisi toimitettava tätä varten tarvittavat tiedot.
Etusijamenettelyssä tarjouspyynnöt sijoitettaisiin etusijaryhmiin ja asetettaisiin etusijaryhmän sisällä etusijajärjestykseen. Etusijaryhmä ja etusijajärjestys määrittäisivät sen, missä järjestyksessä verkonhaltija tarjoaisi sähköverkon kapasiteettia, ja ne olisi otettava huomioon sähköverkon kehittämisessä.
Etusijamenettelyä sovellettaisiin uuden liittymän lisäksi olemassa olevan liittymän suurentamiseen.
Kaupan liitto pitää hyvänä, että laaditaan selkeä kriteeristö verkkoon liittymisestä mutta huomauttaa, että etusijaryhmiä koskevat myös olemassa olevia liittymiä ja niiden suurentamistarpeet esimerkiksi Rakennusten Energiatehokkuuslainsäädännön (EPBD ja sähköautojen latauspaikkavaatimukset) saattavat vaikuttaa etusijaryhmiin, vaikka tämä ei tätä lakiluonnosta laadittaessa ole ehkä ollut tarkoitus. Etusijaryhmästä yksi joudutaan etusijaryhmään kaksi varsin pienellä määrällä asennettavia sähköauton pikalatauspisteitä. Tämä voi aiheuttaa viiveitä ja asettaa kiinteistön omistajan tilanteeseen, jossa esimerkiksi tehtyä latauspisteinvestointia ei voi käyttää koska mahdollista sähköliittymän laajennusta ei saa käyttöön.
Lopuksi Kaupan liitto muistuttaa, että mahdollisissa sähkön saatavuuden niukkuustilanteissa elintarvikehuolto on erittäin tärkeä osa huoltovarmuutta ja ruokakauppojen energiansaanti on turvattava elintarvikkeiden pilaantumisen estämiseksi.
Kaupan liitto myös muistuttaa, että tällä hetkellä palveluala maksaa samaa sähköveroa kuin kuluttajat ja tulevaisuudessa olisi suotavaa, että palvelualalle luotaisiin oma sähköveroluokka. Nykyisellään teollisuuden sähkövero on vain murto-osa palvelualojen maksamaan sähköveroon verrattuna.