Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta

Lausuttavana oleva esitys koskee pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien valmisteveron korottamista, joka tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle. Veronkorotuksen ulkopuolelle rajattaisiin olut sekä etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeeseen 2208 kuuluvat enintään 10-tilavuusprosenttisia juomat, kuten long drink -juomat. Ehdotetun veronkorotuksen arvioidaan kasvattavan alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa.

Verottomaan matkustajatuontiin vaikuttaa Suomen alkoholiverotuksen taso

Suomessa alkoholiverotus on nykytilassa EU-alueen korkeinta. Suomen lähialueilla, etenkin Virossa, alkoholiverotus on huomattavasti Suomea matalammalla tasolla, joka näkyy alkoholituotteiden edullisempina hintoina. Kaupan liitto pitää riskitasoltaan korkeana, että alkoholin veroton matkustajatuonti ja verkko-ostaminen ulkomailta kasvaisivat alkoholiveron korotuksen myötä, sillä ehdotetut veromuutokset kasvattaisivat hintaeroja muihin maihin nähden. Tämä puolestaan heikentää veronkorotusten fiskaalisten ja terveystavoitteiden toteutumista.

Matkustajatuonnin ja verkko-ostosten arvioitu yhteenlaskettu osuus vuonna 2025 on 31,2 % kaikesta kulutetusta alkoholista 100 % alkoholina mitattuna. Vastaavasti veromenetykset matkustajatuonnin osalta ovat arviolta noin 616 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että alkoholi olisi ostettu Suomesta. Luvussa otetaan huomioon alkoholivero sekä arvonlisävero.*

Kaupan liitto korostaa, että alkoholiverotuksen tulisi kannustaa kulutusta vastuullisesti valvottuihin kotimaisiin myyntikanaviin eikä ohjata sitä niiden ulkopuolelle.

Alkoholiveron tuplakorotukset lisäävät yritysten hallinnollisia kustannuksia

Esityksen mukainen alkoholiveron korotus tehtäisiin indeksitarkistukset huomioivien verotasojen päälle. Kaupan liitto korostaa, että alkoholiveron kaksinkertainen korotus lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia yrityksissä. Verotasojen lisääminen yritysten järjestelmiin on käsityötä, jota ei ole mahdollista automatisoida ja josta aiheutuu vuosittaisia järjestelmien päivittämiseen liittyviä kustannuksia. Samalla kaksiportainen veronkorotus lisää epävarmuutta hinnoittelussa, hankinnoissa ja kasvattaa virheiden riskiä.

Lopuksi

Kaupan liitto katsoo, että alkoholiverotusta tulee kehittää pitkäjänteisesti ja osana verotuksen kokonaisuutta, ei toistuvien yksittäisten veronkorotusten kautta. Veropolitiikan tulee olla vakaata, ennakoitavaa ja perustua kattaviin vaikutusarvioihin.

Kaupan liitto esittää, että verojaosto valmistelee valtiovarainvaliokunnan mietintöön ehdotuksen seuraavan lausuman (ponnen) hyväksymisestä eduskunnassa:

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää valtiovarainministeriön johdolla, millä alkoholiverotuksen tasolla alkoholin kokonaiskulutus ei kasva ja verotuloja voidaan samalla ohjata verottomasta matkustajatuonnista ja ulkomailta tehtävästä verkko-ostamisesta Suomeen. Selvityksessä tulee arvioida verotason vaikutukset kulutukseen, verotuloihin, matkustajatuonnin ja verkko-ostamisen määrään sekä harmaaseen tuontiin.

*Arviot perustuvat Visitor Oy:n tekemiin laskelmiin, joiden tilaajana ovat olleet Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Päivittäistavarakauppa ry. Laskennassa huomioitu tuodun alkoholin määrä perustuu valtiovarainministeriöltä saatuihin tietoihin alkoholijuomien matkustajatuonnista ja verkko-ostamisesta vuodelta 2025. Alkoholin hinta on arvioitu hyödyntäen Visitory Oy:n paneelidataa, jossa kysytään noin 1 000 vastaajalta kuukausittain (noin 12 000 vastausta vuodessa), onko ostanut alkoholia ulkomailta sekä ostetun alkoholin hintatietoja.