COP17:n jälkipyykki: Luontotyö on investointi yrityksen tulevaisuuteen

Luontokatoa ei ratkaista ilman yrityksiä. Samalla luontokadon eteneminen vaikuttaa yhä suoremmin liiketoiminnan edellytyksiin. Nämä viestit korostuivat luontokokouksen antia käsitelleessä Luontokokouksen jälkipyykki – mitä yritysten pitää ymmärtää? -webinaarissa.*

”Se, että luontokokous saatiin ylipäätään päätökseen, on erittäin tärkeä viesti tässä geopoliittisessa tilanteessa. Uhkana on ollut, etteivät ympäristöasiat merkitse mitään ja luontoon liittyvistä sopimuksista halutaan irtautua. Tämä kokous näytti, ettei se pidä paikkaansa”, toteaa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, joka toimi Jerevanin luontokokouksessa Suomen pääneuvottelijana.

Webinaarissa pidettiin tärkeänä, että maat tunnustivat kokouksessa yhdessä, ettei luontotavoitteiden saavuttamiseksi ole tehty riittävästi. Yrityksille tämä viestii siitä, että odotukset luontovaikutusten arvioinnista ja käytännön toimista jatkuvat.

Jerevanin kokouksessa oli mukana ennätysmäärä suomalaisia yrityksiä. Kiinnostus kertoo siitä, että luonnosta on tullut yrityksille entistä strategisempi kysymys: luontokato aiheuttaa liiketoimintariskejä, mutta luonnon tilaa parantavat ratkaisut voivat myös avata uusia mahdollisuuksia.

Täydellistä tietoa ei tarvitse odottaa

Jerevanin kokouksen sivutapahtumissa korostui webinaarin mukaan se, että yritysten kannattaa aloittaa luontotyö kartoittamalla toimintansa olennaisimmat luontoriskit ja vaikutukset luontoon. Käytettävissä on jo runsaasti tietoa, mittareita ja työkaluja, eikä täydellistä tietoa koko arvoketjusta tarvitse odottaa. Arvioita voi tarkentaa työn edetessä.

”Minusta ykkösasia on oman luontohaitan laskeminen. Siihen on nyt työkalut, esimerkiksi luontojalanjäljen laskentaopas ja tietokanta,  joka on ilmaiseksi kaikkien käytettävissä. Kun ymmärrät oman haittasi ja vaikutuksesi, voit lähteä miettimään, mitä toimenpiteitä voit tehdä ja mitkä ovat keskeiset asiat, joihin voit tarttua”, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo.

Elomaa viittaa Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran julkaisemaan avoimeen BIOVALENT-tietokantaan ja luontojalanjäljen laskentaoppaaseen. Ne auttavat yrityksiä tunnistamaan toimintansa luontohaitat ja kohdentamaan toimia niiden vähentämiseen.

Myös yhteistyö arvoketjuissa on tärkeää. Kansainväliset kokoukset tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tavata kumppaneita, jakaa kokemuksia ja etsiä yhteisiä ratkaisuja.

”Meidän yritysten täällä Suomessa voi olla vaikea hahmottaa todellisia luontovaikutuksiamme, jotka syntyvät Suomen rajojen ulkopuolella. Meidän pitäisi kuitenkin kantaa globaalia vastuuta. Tiedämme keinoja jo nyt. Meidän pitäisi vain saada yritykset toimimaan yhdessä. Tämä ei ole yhden S-ryhmän tai yhden suomalaisen kahvipaahtimon asia, vaan meidän täytyy yhdessä miettiä, miten se tehdään”, Elomaa jatkaa.

Raportoinnista liiketoiminnan päätöksiin

Webinaarissa kerrottiin, että Jerevanin luontokokouksessa sijoittajien, rahoittajien ja vakuutusalan viesti oli selkeä: pelkkä raportointi ei riitä. Niitä kiinnostaa, millaisiin tavoitteisiin ja käytännön toimiin luontoriskien arviointi johtaa sekä miten yritykset hallitsevat tunnistamiaan riskejä.

Luontotyön ei siksi pitäisi jäädä vastuullisuustiimin erilliseksi projektiksi, vaan sen tulee näkyä yrityksen päätöksenteossa. Luontokato vaikuttaa jo esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen, hintoihin ja toimitusketjujen toimivuuteen. Luontotieto onkin kytkettävä osaksi talouden, hankinnan ja riskienhallinnan työtä.

”Ei riitä, että ylin johto ymmärtää asian. Koko organisaatiossa pitää ymmärtää, mitä luontotyö tarkoittaa ja miten asia huomioidaan eri prosesseissa. Tämä koskee kaikkia kestävyysteemoja. Asia pitää integroida kaikkeen tekemiseen yhtenä päätöksenteossa huomioitavana tekijänä”, Elomaa korostaa.

Luontotyöllä yritys voi turvata esimerkiksi tarvitsemiensa raaka-aineiden saatavuutta myös tulevaisuudessa. Siksi luontotoimia kannattaa tarkastella pitkäjänteisinä investointeina, ei vain tämän hetken kustannuksina.

”Todella usein ajattelemme kestävyysasioita joko pelkkinä kuluriveinä tai niin, että ne maksavat itsensä maagisesti takaisin vuodessa. Ne ovat kuitenkin samanlaisia investointeja kuin mikä tahansa muu yrityksen tekemä suurempi investointi. Niillä on pidempi takaisinmaksuaika, mutta ne saattavat turvata liiketoiminnan tulevaisuudessa”, UN Global Compact Suomen pääsihteeri Maria Sangder sanoo.

”Pitää tietää, mistä omat vaikutukset luontoon tulevat. Silmiä avaavaa voi kuitenkin olla myös miettiä, mitä itse saa luonnolta. Sekin auttaa ymmärtämään, miksi näitä tekoja tarvitsee tehdä. Kun puhutaan vapaaehtoisista teoista, kyse on myös motivaatiosta. Mistä saat motivaatiota, jollet tiedä, mitä varten teet näitä asioita? Keskeistä on ymmärtää sekä se, miten vaikutat luontoon, että se, miten luonto vaikuttaa sinuun ja liiketoimintaasi”, nuorisodelegaatti Anton Riihelä sanoo.

*Lähde: Artikkeli perustuu 5.11.2026 pidettyyn Luontokokouksen jälkipyykki – mitä yritysten pitää ymmärtää? -webinaariin. Tilaisuudessa oli myös paneelikeskustelu, josta otteita artikkelissa.

Luontotyö yrityksessä – keskeisiä huomioita

• Tunnista luontovaikutukset ja riippuvuudet. Kartoita, miten yrityksen toiminta vaikuttaa luontoon ja mitä yritys tarvitsee luonnolta, kuten raaka-aineita ja vettä.
• Aloita olennaisimmasta. Tunnista tärkeimmät luontoriskit ja vaikutukset nykyisen tiedon avulla. Täydellistä tietoa koko arvoketjusta ei tarvitse odottaa, vaan arviota voi tarkentaa työn edetessä.
• Hyödynnä laskentatyökaluja. Esimerkiksi avoin BIOVALENT-tietokanta ja luontojalanjäljen laskentaopas tukevat luontohaittojen arviointia ja toimien kohdentamista.
• Tee yhteistyötä arvoketjussa. Huomioi myös Suomen ulkopuolella syntyvät luontovaikutukset ja etsi ratkaisuja yhdessä kumppanien kanssa.
• Kytke luontotyö päätöksentekoon. Vie luontotieto osaksi hankintaa, taloutta ja riskienhallintaa koko organisaatiossa. Raportoinnin pitää johtaa tavoitteisiin ja käytännön toimiin.
• Tarkastele luontotoimia pitkäjänteisinä investointeina. Luontotyö voi turvata raaka-aineiden saatavuutta ja liiketoiminnan jatkuvuutta sekä avata uusia mahdollisuuksia.