EU:n kauppatapadirektiivistä poliittinen sopu
EU:n trilogineuvotteluissa on saatu poliittinen sopu elintarvikeketjun epäterveitä sopimuskäytäntöjä koskevan UTP-direktiivin sisällöstä. Kauppa ei ole tyytyväinen eilen 19.12. tehtyyn ratkaisuun.
Trilogineuvottelut käytiin EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Itävallan johdolla komission ja parlamentin välillä. Lokakuussa aloitetut neuvottelut oli jo lopetettu tämän vuoden osalta, kun osapuolet ilmoittivat vielä yhdestä kokoontumisesta 19.12.2018.
Seuraavaksi saavutettu direktiiviehdotus menee EU:n neuvoston maatalouden erityiskomiteaan jäsenmaiden hyväksyttäväksi. Komitea kokoontuu tammikuun puolessa välissä. Parlamenttiin direktiiviehdotus ehtinee aikaisintaan helmikuussa.
Soveltamisala merkittävin kysymys
Isoin kiista on liittynyt direktiivin soveltamisalaan. Parlamentti on ajanut direktiiville erittäin laajaa soveltamisalaa, joka olisi tuonut lähes kaikki elintarvikeketjun alkutuottajat sekä teollisuuden toimijat suojan piiriin.
Trilogineuvotteluissa päädyttiin siihen, että direktiivin suoja koskee kaikkia yrityksiä, joiden vuosittainen liikevaihto on pienempi kuin 350 miljoonaa euroa. ”Tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomessa sitä, että muutamaa suurinta kotimaista ja kansainvälistä konsernia lukuun ottamatta koko elintarviketeollisuus on direktiivin suojan piirissä”, Koivisto täsmentää. Suojaa on edelleen saamassa vain myyjä. ”Kauppaa ei suojattaisi, vaikka myyjä olisi kuinka suuri”, Koivisto toteaa.
Kauppa tyytymätön ratkaisuun
Eurooppalaisia kaupan alan yrityksiä edustavan EuroCommercen pääjohtaja Christian Verschueren ilmaisi lehdistötiedotteessa pettymyksensä päätökseen.
”19.12 sovittujen muutosten väitetään suojaavan heikompaa osapuolta vahvempaa vastaan, mikä on totuuden vääristelyä. Direktiivi vinouttaa markkinoita suosimaan yhä enemmän kansallisia brändejä, joilla on jo melkoisen paljon valtaa. Irlannin, Belgian ja Ruotsin tapaisissa maissa nyt sovittu 350 miljoonan euron liikevaihdon yläraja kattaa melkein kaikki ruoanvalmistajat. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkiin kaupan alan yrityksiin, myös pieniin kauppoihin, kohdistuu nyt enemmän painetta ruoanvalmistajien taholta, jotka pystyvät näin ollen korottamaan hintojaan. Nämä muutokset ovat isku vasten komission tekemää omaa arviota siitä, millaisia haittavaikutuksia soveltamisalan laajentamisella olisi koskemaan muitakin kuin maanviljelijöitä ja pieniä tavarantoimittajia. Nyt tehdyissä muutoksissa ei myöskään lainkaan oteta huomioon niitä kuluttajia koskevia huolenaiheita, joita Euroopan kuluttajaliitto BEUC on esittänyt”, Verschueren lataa.
Myös Kaupan liitossa ollaan tyytymättömiä eiliseen ratkaisuun. ”Kaupan alalle on pettymys, että EU-lainsäätäjät, vastoin komission alkuperäistä ehdotusta ja vaikutustenarviointia, nostivat direktiivin suojan piiriin pk-yritysten lisäksi jopa vuosiliikevaihdoltaan 350 miljoonan euron suuryritykset”, vahvistaa Janne Koivisto. ”Yksipuolisesti vain ostajaa velvoittavan sääntelyn käyttäminen suurten yritysten välisissä sopimussuhteissa on sääntelytapana ennenkuulumaton ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen”, hän jyrähtää.
”Soveltamisalan muutoksen vaikutukset kuluttajahintoihin ovat ennalta arvaamattomia, ja on selvää, että suurteollisuuden sääntelystä mahdollisesti saama hyöty ei tule valumaan alkutuottajalle. Kyseessä onkin ennen kaikkea vaalien alla tehty poliittinen ele, jolla ei ole mitään tekemistä direktiiviehdotuksen alkuperäisen tavoitteen eli tuottajan aseman parantamisen kanssa”, Koivisto jatkaa.
Kiellettyjen kauppatapojen listalle tuli useita uusia kieltoja. Direktiivi edellyttää myös, että kansallisella valvontaviranomaisella on oikeus määrätä sakkoja määräysten rikkomisesta. Tarkemmat yksityiskohdat trilogineuvotteluissa saavutetusta sopimuksesta selviävät lähiviikkoina.
Lue Kaupan liiton 10.10. julkaistu uutinen UTP-direktiivistä täältä.
Kuva: 123RF
