Neljäs lisätalousarvioesitys kaupan kannalta merkittävä – kustannustukea kiinteisiin kuluihin vihdoinkin luvassa
Hallituksen mittavassa, neljännessä lisätalousarvioesityksessä kaupan kannalta on keskeisintä uusi kustannustuki, johon ehdotetaan 300 miljoonan euron määrärahaa. Tuen maksimimäärä yritystä kohden olisi 500 000 euroa kahden kuukauden ajalta. Koronakriisin kanssa kamppailevat yritykset voivat kohdistaa kustannustukea kiinteisiin kustannuksiinsa, kuten vuokriin ja henkilöstökuluihin. Kaupan liiton mielestä kustannustuen myöntämisen mahdollistava laki on saatava voimaan nopealla aikataululla.
Lisätalousarvioesityksessä nostetaan esille monia talouden elvyttämisen kannalta tärkeitä asiakokonaisuuksia, kuten yritysten tukeminen sekä koulutukseen, tutkimukseen ja infran kehittämiseen panostaminen.
”Näiden vastapainoksi olisi ollut hyvä miettiä myös sellaisia rakenneuudistuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia talouteen. Elvytyksen lisäksi on mietittävä myös uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyden kehittymistä”, sanoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.
Elvytystoimet ovat yleensä tehokkaimpia silloin, kun ne kohdennetaan aloille, joita kriisi on koetellut pahiten ja joilla työttömyys on suurta. ”Suurin osa elvytyksestä kohdistuu nyt rakentamiseen, vaikka alan työllisyys ei ainakaan vielä ole pudonnut merkittävästi”, Kiviniemi jatkaa.
Koronakriisin suurimpia häviäjiä on toistaiseksi ollut palvelusektori. Ihmiset ovat pysyneet valtiovallan ohjeistusten mukaisesti kotona, ja palveluiden kuluttaminen on romahtanut. ”Olisi myös tärkeää miettiä elvytystoimia, jotka kohdistuvat suoraan palvelusektorille. Yksi tällaisista toimista olisi arvonlisäveron tilapäinen alentaminen, josta on tehtävä päätöksiä viimeistään syksyn budjettiriihessä”, Kiviniemi tähdentää.
Kaupan kannalta keskeistä esityksessä on yrityksille suunnattu kustannustuki, joka on kohdistettavissa kiinteisiin kustannuksiin.
”Erityisesti erikoiskaupalla on ollut koronakevään aikana kohtuuttomia vaikeuksia, kun tällaista suoraa kustannustukimuotoa ei ole ollut saatavilla. Toisaalta nyt ajetaan alas kehittämistukia, joita käynnistettiin aikaisemin keväällä. Molemmille tukimuodoille olisi jatkossakin tarvetta, sillä kriisin vaikutukset näkyvät vielä pitkään”, Kiviniemi ennakoi.
Tuen painopiste kiinteiden kustannusten kattamiseen
Uuden kustannustuen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa. Tuen saamisen ehtona on, että sekä toimialan että yrityksen liikevaihto on laskenut merkittävästi.
”Kaupan liitto on aktiivisesti esittänyt kevään mittaan erilaisia tukimuotoja, esimerkiksi restart-työllistämistukea ja vuokratukea. Yleinen kustannustuki antaa kaupan yritykselle vihdoinkin mahdollisuuden päättää, käyttääkö se tukia myös kiinteisiin kuluihinsa, kuten vuokraan tai työllistämisen helpottamiseen”, summaa Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan tukeen 300 miljoonan euron määrärahaa. ”Pidämme tätä melko pienenä, sillä tukea tarvitsevia yrityksiä on paljon. Toisaalta ei vielä myöskään tiedetä, kuinka kauan kriisi kestää. Jos ja kun se mitä ilmeisimmin jatkuu syksyyn, olisi hallituksella oltava valmiudet myöntää yrityksille lisätukea nopeastikin”, Loikkanen jatkaa.
Tuen kattona 500 000 euroa
Jotta yritys voisi saada kustannustukea, pitää yrityksen toimialan myynnin olla pudonnut huhtikuun 2020 aikana vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan eli maalis−kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon verrattuna.
Mikäli yritys toimii tällaisella toimialalla, olisi lisäksi ehtona, että yrityksen oma liikevaihto olisi huhti-toukokuun 2020 aikana laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan eli maalis−kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon verrattuna. Yritys saisi tukea kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella, ja sen maksimimäärä kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa.
”Ylärajan asettuminen 500 000 euroon on kaupalle positiivinen asia. Tällä varmistetaan se, että isommatkin yritykset, joilla on merkitystä esimerkiksi alueellisen elinvoiman kannalta, voivat saada apua ongelmiinsa”, Loikkanen toteaa.
Tukeen oikeutetut toimialat määritellään erikseen valtioneuvoston asetuksessa, joka annetaan lain tultua voimaan. Loikkasen mukaan toimialaluokittelussa voidaan kuitenkin törmätä ongelmiin. ”Toimialaluokittelu ei ole yksiselitteinen, ja liikevaihdon laskemiskriteerit yksittäisen yrityksen kohdalla voivat johtaa ongelmallisiin tilanteisiin esimerkiksi monialaisten yritysten osalta”, hän ennakoi.
Tuen saamiseen on kaupan kannalta kirjattu tärkeä poikkeamispykälä, joka mahdollistaa kustannustuen hakemisen, vaikka toimialaa koskeva 10 prosentin myynnin lasku ei toteudu. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.
”Vaikka esimerkiksi päivittäistavarakauppa on kokonaisuutena pärjännyt hyvin, löytyy toimialalta lukuisia yrityksiä – vaikkapa Pohjois-Suomen vilkkailta matkailualueilta – joiden myynti on romahtanut täysin. Myös näille yrityksille tuen saaminen on pian mahdollista”, Loikkanen tarkentaa.
Aiemmin myönnetyt kehitystuet vähentävät kustannustuen määrää
Lakiesityksen mukaan kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita tukia koronatilanteessa. Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille kevään aikana myöntämistä kehittämistuista vähennettäisiin peräti 70 prosenttia. ”Kaupan liitto pitää tätä melko korkeana lukuna, sillä kustannustuki ja jo aiemmin myönnetyt tuet on luotu aivan erilaisiin tarpeisiin”, Loikkanen toteaa.
Seuraavaksi lakiesitys menee eduskunnan käsittelyyn, ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Kun laki ja siihen liittyvä asetus ovat voimassa, yritykset voivat hakea tukea Valtiokonttorista.
”Laki pitää saada voimaan mahdollisimman nopeasti, sillä tällaiselle tuelle on ollut huutava tarve jo pitkään. Hakuprosessi on tärkeää pitää yksinkertaisena, ja tukien siirtymisen yritysten käyttöön on oltava näin akuutissa tilanteessa nopeaa, jotta mahdollisimman moni konkurssi vältetään”, Loikkanen sanoo.
Kuva: 123RF
