Koronakeväästä kohti kaupan tulevaisuutta
Suomi siirsi poikkeuslain syrjään, mutta korona ei ole vielä kadonnut. Kaupan alalla myyntiluvut ovat kehittyneet huhtikuun jälkeen suotuisasti, joten parempaan päin ollaan menossa. Vai ollaanko sittenkään? Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta tänä kesänä on erityisen haastavaa hahmottaa edes tulevan syksyn tilannetta. Kaikki riippuu siitä, tuleeko koronatartunnoissa toista aaltoa ja koska rokote saadaan markkinoille.
Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa Kaupan alan tulevaisuusselontekoa tehdään siis kieltämättä varsin vaativissa olosuhteissa. Työ alkoi jo vuoden alussa, ja pienten koronaviivästysten jälkeen se on lähtemässä nyt toden teolla liikkeelle. Ensimmäiset lausunnot aiheesta kerättiin ministeriön toimesta toukokuussa, ja silloin kartoitettiin näkemyksiä paitsi itse selonteon laadintaan myös kaupan toimialan muutokseen.
Muutostekijöistä näkyvin myös korona-aikana on ilman muuta digitalisaatio. Verkkokauppa on saanut paljon uusia käyttäjiä ja kauppa on kehittänyt palveluitaan kohisten kasvavan kysynnän mukana. Digitalisaatio on kaupassa kuitenkin paljon muutakin kuin yksi uudehko jakelukanava. Se lisää koko toimitusketjussa tehokkuutta ja tuottavuutta sekä parantaa asiakastiedon saatavuutta, mikä on kaupalle tärkeä kilpailutekijä. On tärkeää, että selonteossa pohditaan, miten kaupan omaehtoisesti tapahtuvaa digitalisaatiota voidaan myös valtiovallan toimin parhaiten tukea.
Toinen iso muutostekijä, joka ei ole koronakeväänkään keskusteluissa jäänyt taka-alalle, on ilmastonmuutos. Kauppa on ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä keskeisessä roolissa siksi, että alan yritysten ilmastotyöllä on merkittävä positiivinen kädenjälkivaikutus paitsi koko arvo- ja toimitusketjuun myös asiakkaiden mahdollisuuksiin toimia kestävästi. Julkaisimme kesäkuun alussa kaupan alan vähähiilisyystiekartan, jonka tavoitteena on, että suomalainen kauppa on toimialansa globaali ilmastoedelläkävijä ja saavuttanut hiilineutraaliuden vuonna 2035. Toimenpide-ehdotuksineen se luo hyvää pohjaa myös kaupan tulevaisuusselonteon johtopäätöksille.
Korostimme lausunnossamme myös kilpailukyvyn ja osaavan työvoiman saannin merkitystä. Kauppaa koskeva sääntely ja verotus ovat Suomessa kireämpiä kuin monissa muissa EU-maissa. Kun vertailu ulottuu Euroopan ulkopuolelle, kilpailuasetelma heikkenee entisestään. Kilpailukyvyn parantamisen onkin oltava keskiössä, kun kaupan tulevaisuutta rakennetaan. Osa sitä on osaavan työvoiman takaaminen jatkossa myös kaupan alan monipuolisiin tehtäviin.
Kaupan alan näkökulmasta on olennaista, että selonteon valmistelussa kuullaan laajasti yrityksiä. Mahdollisimman avoin ja osallistava ote takaa johtopäätösten laadun. Tavoitteena on, että selonteon myötä löydetään konkreettisia ehdotuksia kaupan toimialan kehittämiseen ja vahvistumiseen. Niille on paikkansa, kun kauppa kohtaa tulevaisuuden haasteet kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.
