Vauhditetaan kaupan digiosaamista, kansainvälistymistä ja vihreää siirtymää Suomen kestävän kasvun ohjelmalla
Suomen kestävän kasvun ohjelma on talven merkittävin elinkeinopoliittinen ratkaisu. Se on tärkeä erityisesti pandemiasta kärsineille kaupan alan yrityksille sekä alan ilmastotyölle, kansainvälistymiselle ja osaamisen kehittämiselle.
Suomen hallituksen valmisteleman kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua. Suomi toimittaa Euroopan komissiolle 15.3. alustavan version kestävän kasvun ohjelman suunnitelmasta saadakseen EU:n elpymisrahoitusta.
Monelle kaupan alan yritykselle elvytys ja panostukset uuden kasvun synnyttämiseen tulevat tarpeeseen. Erityisesti useat erikoistavarakaupan yritykset ovat kärsineet merkittävistä taloudellisista vaikeuksista viranomaisrajoitusten ja -suositusten sekä kuluttajakäyttäytymisen muutosten vuoksi.
Kaupan alan investoinnit ovat pienentyneet jo ennen koronakriisiä, vuodesta 2019 lähtien. Alustavat tiedot osoittavat, että alan investoinnit supistuivat viime vuonna, minkä lisäksi alan yritykset arvioivat koronan vähentävän investointeja myös tänä vuonna. Kaupan liitossa ollaan huolestuneita alan yritysten investointien pienenemisestä, koska kauppa luo kasvua investoimalla Suomeen.
”Erityisen huolestuttavaa on, jos investointien leikkaaminen kohdistuu yritysten kehittämistoimiin. Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteet investointien vauhdittamiseksi ja uuden kasvun synnyttämiseksi ovat siksi tärkeitä myös kaupan alalle ”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.
Osaaminen, digikehitys ja kansainvälistyminen vauhtiin
Koronapandemian myötä kulutus on siirtynyt kasvavassa määrin verkkoon, mikä avaa suomalaisille kaupan alan yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla. Tulevaa kasvua rakentavat asiakaskokemuksen, datan analysoimisen, tekoälyn ja alustatalouden osaajat. Lisäksi yrityksille on luotava uusia täydennyskoulutusmahdollisuuksia.
”Digitalisaation tuomista mahdollisuuksista hyötyminen edellyttää panostuksia osaamiseen eri koulutusasteilla. Siten kauppa pysyy kilpailukykyisenä entistä kireämmässä kansainvälisessä kilpailussa”, Kiviniemi painottaa.
Vahvaan asiakaskokemukseen ja vastuullisuuteen nojautuvilla suomalaisyrityksillä on edellytykset menestyä kansainvälisillä markkinoilla ja tarjota kestäviä palveluja ja tuotteita asiakkailleen. Samalla viennin rakennetta voidaan monipuolistaa.
Kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan panostuksia erityisesti pk-yritysten verkkokauppojen kansainvälistymiseen.
”Kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan panostuksia erityisesti pk-yritysten verkkokauppojen kansainvälistymiseen”, Kiviniemi muistuttaa.
Yritysten taloushallinnon digitalisaatiota ja automatisointia edistävä reaaliaikataloushanke vauhdittaa digitalisaatiota kaikilla toimialoilla. Kaupan liiton mukaan reaaliaikatalouden edistämiseksi tulisi yrityksille kohdentaa väliaikainen investointiavustus edistämään digitaalisten järjestelmien uudistamista ja infrastruktuurin käyttöönottoa.
”Keskeistä on, että reaaliaikataloutta koskevista velvoitteista aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisesti eri osapuolien välillä, eikä esimerkiksi kaupalle kohdistu kohtuuttomia lisävaateita”, Kiviniemi sanoo.
Lisäpuhtia vähähiilisyystyöhön
Kaupan liiton mukaan EU-elvytysrahalla tulee vauhdittaa myös eri alojen vähähiilisyystyötä. Kiertotalouden ja vähähiilisyyden kehittäminen kaupan alalla edellyttää tutkimusta, kokeiluja ja yhteistyötä.
”Pakkausmateriaalien kierrätyksen tehostamiseksi tulisi varata riittävät resurssit T&K&I-toimiin. Yrityksille suunnattu määräaikainen ilmastotavoitepohjainen hankintatuki puolestaan edistäisi suomalaisen teollisuuden uusiutumista ja kilpailukykyä sekä vauhdittaisi investointeja. Kyläkauppojen energiatehokkuusremontteja ja ilmastoystävällisten kylmälaitteiden hankintaa vauhdittaisi kyläkaupoille suunnattu määräaikainen investointituki”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo listaa keinoja ilmastotyön tueksi.
Suomen kestävän kasvun ohjelman tulisi edistää myös fossiilitonta liikennettä ja sen edellyttämää infrastruktuuria.
”Sähköautojen latauspisteiden investointituen uudistaminen aikaisemmin käytössä olleen mallin mukaiseksi sekä ARA:n myöntämän sähköautojen latauspisteiden rakentamista ja muutostöitä koskevan tuen muuttaminen kannustavammaksi tukisivat liikenteen sähköistymistä. Autokannan uudistamista taas vauhdittaisivat nykyistä kannustavampi täyssähköautojen hankintatuki sekä hybridi- ja kaasutyösuhdeautojen verotus”, Hiilamo sanoo.
Kuluttajien ostovoimasta on huolehdittava
Talouskasvua ja kotitalouksien investointeja voidaan edistää myös muilla kuin Suomen kestävän kasvun ohjelman toimilla. Kaupan liiton mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että kuluttajien ostovoimasta huolehditaan, kun koronan helpotuttua talouspolitiikassa siirrytään elvyttämisestä sopeuttamiseen.
“Tuloverotuksen lisäksi arvonlisäverolla on iso vaikutus ostovoimaan ja kotimaiseen kauppaan”, Mari Kiviniemi muistuttaa.
Myös kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työn osuuden laajentaminen sekä vähennyksen kasvattaminen olisivat nopeat ja tehokkaat tavat vauhdittaa rakennusten energiatehokkuutta ja siirtymää puhtaan energian järjestelmiin sekä pidentää rakennusten elinkaarta.