Rajat ylittävä kuluttajamyynti Venäjälle voi olla iso mahdollisuus
Venäjän verkkokauppamarkkinat kasvavat niin ostajamäärien kuin ostoskertojenkin myötä. Korona on sysännyt markkinoita vielä lisäkasvuun, joka jatkuu lähivuosina. Markkinoiden kehittyessä muun muassa logistiikka on parantunut, ja logistiikkayhtiöt sekä markkina-alustat tarjoavat väylää venäläisen digikuluttajan ostoskoriin. Samalla venäläinen digikauppa on aktivoitunut myymään kansainvälisille markkinoille, ja tilausmäärät ulkomailta ovat huimassa kasvussa.
Venäjän voimakkaasti kasvava verkkokauppamarkkina on houkutellut viime vuosina kiinalaisten lisäksi muun muassa amerikkalaisia, korealaisia ja turkkilaisia verkkokauppoja ja -alustoja. Myös monet eurooppalaiset brändit ovat havahtuneet kasvaviin markkinoihin ’omalla takapihalla’. Koronapandemian vaikutuksesta verkkokaupan kasvun ennustetaan kiihtyvän tänä vuonna 32 prosenttiin, mutta jo ennen koronan tuomaa kasvusysäystäkin digiostamisen vuosikasvuksi ennustettiin 28 prosenttia.
”Koronapandemian vaikutus venäläisten digiostamiseen jatkuu vielä pitkään. Moni venäläinen on esimerkiksi löytänyt aivan uusia verkkokauppoja, joissa ei aikaisemmin ole asioinut. Digiostajien määrä ja ostoskerrat ovat kasvaneet, maksamisen tavat ovat alkaneet muuttua ja etätyökin on yleistynyt pysyvästi”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja luettelee koronan vaikutuksia verkkokauppamarkkinoihin.
Kehittyvä logistiikka helpottaa digimyyntiä
Suomalaisilla kaupoilla ja kuluttajatuotteiden brändeillä on usein vanhaa epäluuloa vaikeuksista toimia Venäjän markkinoilla. Venäjän verkkokauppamarkkinat ovat kuitenkin kehittyneet paljon viime vuosina, eikä suora kuluttajakauppa Venäjälle välttämättä edellytä oman varaston pystyttämistä sinne. Suora, rajat ylittävä verkko-ostaminen ulkomailta voi arvonlisäverosäännösten vuoksi olla venäläiskuluttajalle jopa edullisempaa kuin Venäjältä ostaminen.
Erilaiset kuljetuspalvelut ja logistiikkayhtiöt ovat pystyttäneet kattavan kuljetus- ja noutopisteverkoston ympäri maata.
”Yksinomaan Venäjän Postilla on 42 000 postitoimipaikan verkosto ja sen lisäksi vielä muita noutopisteitä”, RusPostExpressin Sales Manager Terhi Nykänen kertoo. RusPostExpress on Venäjän Postin virallinen edustaja Suomessa, ja se toimii monen kansainvälisen verkkokaupan logistiikkapartnerina.
Rajat ylittävää kuluttajamyyntiä tehdään nykyään Venäjälle samalla tavoin kuin muihinkin EU:n ulkopuolisiin maihin.
”Logistiikkapartnerit voivat hoitaa tarvittavat dokumentit alusta loppuun myyjän puolesta, ja esimerkiksi meillä paketit on automaattisesti vakuutettu tiettyihin korvaustasoihin pakettityypistä riippuen”, Nykänen huomauttaa.
Toimitusnopeudetkin ovat nykyään kohtuullisia. Tullauksen nopeus vaikuttaa tietysti kokonaisaikaan, mutta Nykäsen mukaan RusPostExpressin toimitusnopeus vaihtelee yleensä muutamasta päivästä Pietarin alueelle kahteen viikkoon maan etäisempiin kolkkiin.
Tie venäläismarkkinoille voi kulkea myös markkina-alustojen kautta
Venäjällä toimii samanlaisia markkinapaikkoja kuin muuallakin. AliExpress tai eBay ovat monille venäläisille tuttuja, mutta markkinapaikat eivät ole pelkkää tuontitavaraa. Kaksi suurinta markkinapaikkaa ovat wildberries.ru ja ozon.ru.
”Wildberries on kuin Zalando, ja Ozon on Venäjän Amazon”, Nykänen kuvaa karkeasti alustojen eroja.
Markkinapaikat tarjoavat siellä myyville yrityksille aivan samanlaisia palveluja ja toimintoja kuin lännessäkin. Palveluvalikoima voi olla jopa kattavampi. Yhä suositumpaa on esimerkiksi mahdollistaa fyysinen sovituskoppi digiostajan lähelle. Sellaisesta palvelusta suomalainen muodin digiostaja voi vain haaveilla.
”Kaiken kaikkiaan Venäjän verkkokauppamarkkinoilla on isot kasvumahdollisuudet suomalaisyrityksille, joten silmät kannattaa avata myös itään”, Nykänen kannustaa.
Venäläisen verkkokaupan vienti ulkomaille kasvaa
Suora kuluttajakauppa Venäjälle voi olla monelle suomalaisyritykselle mahdollisuus kasvattaa markkinoita, mutta myös venäläisyrityksille rajat ylittävä digimyynti on iso mahdollisuus ja vientitulojen lähde. Digimyynnin tuoma vientitulojen kasvu oli viime vuonna Data Insight -tutkimusyhtiön arvion mukaan noin 42 prosenttia, ja viisi suurinta vientimaata olivat Valko-Venäjä, Kazakstan, USA, Ukraina ja Iso-Britannia.
”Ylivoimaisesti eniten Venäjältä ulkomaille myydään muotia, mutta myös erilaiselle designille ja keräilytuotteille on kysyntää. Suomalaisen kaupan ei kannatakaan unohtaa, että aivan naapurissa on kasvavien digimarkkinoiden lisäksi vahvaa vientikasvua hakeva digimyyjä”, Jaana Kurjenoja toteaa.
Mahdollisuuksista myydä suoraan venäläisille kuluttajille kerrotaan ja keskustellaan lisää Kaupan digiaamupäivässä 18.3. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan maksuttomaan tapahtumaan tästä linkistä.
Kuva: 123RF
