Kauppa kasvaa, mutta verokiila syö kuluttajien ostovoimaa
Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.
Alkuvuodesta 2020 Kaupan liitto ennakoi vähittäiskaupan kasvun hidastuvan talous- ja työllisyyskehityksen myötä. Korona kuitenkin muutti kerralla näkymiä, ja toteutunut liikevaihdon määrän[1] vuosikasvu, 4,3 prosenttia, hipoi jo finanssikriisiä edeltäviä kasvulukuja.
Vaikka pandemia-aikana yksityinen kulutus kokonaisuudessaan supistui, vähittäiskauppa kasvoi, sillä esimerkiksi liikenteen, vapaa-ajan tapahtumien ja ravintoloiden osuudet kulutuskorista kutistuivat.
”Vähittäiskaupassa pohditaankin nyt pandemian luomien kulutustapojen pysyvyyttä, kun kilpailu asiakkaiden ajasta kovenee”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa tulevaa.
Syksyn edetessä pandemian tuoma ylimääräinen kasvusysäys hiipuu arjen palautuessa lähemmäs uutta normaalia. Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia, jos uusia merkittäviä rajoituksia ei syksyllä enää määrätä. 2023 kasvu hidastuu lähelle aikaisempaa 1,5 prosentin kasvu-uraa.
Hurjasta noususta huolimatta vähittäiskaupan työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle. Työllisyys ei myöskään kasva parina seuraavana vuonna, sillä kansainvälinen ja kotimainen kilpailu pitävät yllä tarvetta automatisaation ja digitalisaation mahdollistamalle toimintojen tehostamiselle.
Suurin osa hinnoista on työvoimakustannuksia
Suurin osuus vähittäiskaupan arvonlisäverottomista hinnoista on kotimaisia työvoimakuluja – joko kaupan suoraan maksamina tai välillisesti sen hankkimiin palveluihin ja tavaroihin sisältyen.[2]
Kaupan tuotteisiin ja palveluihin kertyy paljon kotimaista työtä ja moninkertaisia verokiiloja erilaisten palvelu-, toimitus- ja hankintaketjujen kautta. Päällekkäiset verokiilat nostavat palkkakustannuksia ja hintoja sekä leikkaavat ostovoimaa.
”Ei olekaan ihme, että erikoiskauppa näkee korkean kotimaisen kustannustason ja heikon ostovoiman alan suuriksi tulevaisuudenhaasteiksi”, Kurjenoja summaa erikoiskaupan haasteita.[3]
Kuluttaja voi ohittaa moninkertaisten verokiilojen hintavaikutuksia ostamalla tuotteita digitaalisesti ulkomailta, esimerkiksi Kiinasta, mutta myös kauppa voi pyrkiä samaan: vähentämään kotimaisen työn osuutta hinnoissa.
”Paras ratkaisu olisi kuitenkin verokiilan kaventaminen työn verotusta keventämällä. Se parantaisi ostovoimaa nostamatta palkkakustannuksia”, Kurjenoja korostaa.
Kaupan kasvu luo työtä ja tuloja muille aloille
Tarve kotimaisten palkkakustannusten vähentämiselle pitäisi huolestuttaa niin muita toimialoja kuin kotimaisia päättäjiäkin. Kaupan luoma arvonlisä on viime vuosina kasvanut muuta taloutta nopeammin, ja hankinnoillaan ja investoinneillaan se on luonut kasvua myös muille aloille. Vähittäis- ja tukkukaupan (pois lukien autokauppa) välitön BKT-vaikutus on noin 8 prosenttia, mutta kokonaisvaikutus on lähes tuplaten suurempi, kun myös välilliset vaikutukset muille aloille lasketaan mukaan.[4]
”Mitä enemmän kauppa tilaa tuotteita ja palveluja kotimaasta, sitä enemmän muut toimialat ja koko kansantalous kaupan kasvusta hyötyvät”, Kurjenoja muistuttaa.
Nykyään kauppa luo kasvua ja työpaikkoja tilaustensa ja investointiensa kautta varsinkin muille palvelualoille, joita se tarvitsee aikaisempaa enemmän toimintansa tueksi. Samalla kotimaisen logistiikka-alan ja teollisuuden osuudet kaupan luomasta kasvusta ja työllisyydestä ovat kutistuneet muutamassa vuodessa.
”Jos toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmät saadaan halvemmalla ja luotettavammin Saksasta, logistiikkapalvelut Virosta ja varastorobottien komponentit Koreasta, kaupan luoma kasvu valuu entistä enemmän muualle”, Kurjenoja varoittaa.
Palvelujen moninkertainen verokiila on vihdoin otettava tosissaan
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemen mielestä Suomessa ei vieläkään ymmärretä kuluttajapalvelujen merkitystä talouskasvulle. Palveluista toivotaan jälleen kerran talouskasvun veturia, ja siksi niiden yksi suurimmista ongelmista, eli moninkertainen verokiila, olisi ratkaistava.
”Kotimaisen kaupan on toimittava kannattavasti keskellä kansainvälistä kilpailua, jotta se pystyisi luomaan kasvua laajasti. Siksi työn verotusta olisi pitkäjänteisesti kevennettävä”, Kiviniemi vaatii.
Kiviniemi jatkaa, että kauppa ei yleensä ole suuri yritystukien saaja eikä niiden perään paljoa myöskään huuda, mutta erikoiskaupan digitalisoimiseksi ja kansainvälistämiseksi tukea tarvitaan. Menestyvä kauppa luo liiketoimintamahdollisuuksia ympärilleen, ja myös siksi pääkonttoritoimintojen ja erilaisten klustereiden syntyminen kotimaahan on tärkeää.
”Esimerkiksi Business Finlandin järjestämät useamman vuoden ohjelmat kaupan yritysten kansainvälistämiseksi ovat olleet tarpeellisia, mutta liian vähäisiä”, Kiviniemi toteaa.
Kiviniemellä on myös kolmas toive hallituksen loppukaudeksi: työperäisen maahanmuuton helpottaminen pikaisesti. Se on olennaista koko kansantalouden huoltosuhteen kannalta, mutta tärkeää myös kaupalle ja sitä palveleville aloille.
Liite: Kaupan näkymät 9.8.2021 eLiite
Jäsenille tarkoitettu liiteaineisto on jäsenten ladattavissa jäsensivujen Tutkimukset-osion sivulla Kaupan näkymät (vaatii kirjautumisen).
Lisätietoja:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja@kauppa.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
[1] Liikevaihdon määrä kuvaa hintavaihteluista puhdistettua liikevaihtoa.
[2] Tulos perustuu Tilastokeskuksen panos-tuotos -taulukoihin ja Kaupan liiton laskelmiin (ks. tiivistelmä liitteessä).
[3] Osa syksyllä julkaistavaa Muotikauppa koronan jälkeen -tutkimusta (ks. tiivistelmä liitteessä).
[4] Tulos perustuu KPMG:n Kaupan liitolle tekemiin vaikuttavuuslaskelmiin (ks. tiivistelmä liitteessä).
