Kauppa luo hyvinvointia Suomeen ja kasvua muille aloille

Kaupan luoma arvonlisä on viime vuosina kasvanut muuta taloutta nopeammin, ja hankinnoillaan ja investoinneillaan kauppa on luonut kasvua myös muille aloille. KPMG:n Kaupan liitolle tekemien laskelmien mukaan vähittäis- ja tukkukaupan (pois lukien autokauppa) välitön BKT-vaikutus taloudessa on noin 8 prosenttia, mutta kokonaisvaikutus on lähes tuplaten suurempi, kun myös välilliset vaikutukset muille aloille lasketaan mukaan.

”Kauppa luo arvonlisää sekä suoraan että muiden alojen kautta, kun se investoi tai ostaa tuotteita ja palveluita esimerkiksi kiinteistöalalta, kuljetusalalta tai vaikkapa it-alalta. Kun kauppa tilaa tuotteita ja palveluita kotimaasta, koko Suomi hyötyy”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa. 

Vuonna 2019 vähittäis- ja tukkukaupan (pois lukien autokauppa) välitön BKT-vaikutus Suomen talouteen oli noin 8 prosenttia, mutta kokonaisvaikutus talouteen oli lähes tuplaten suurempi, kun myös välilliset vaikutukset muille aloille lasketaan mukaan.

KPMG:n laskelmien mukaan kaupan jatkuvan toiminnan luomasta välillisestä arvonlisästä jo yli puolet kohdistuu kiinteistöalalle, hallinto- ja tukipalveluihin, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä viestintä- ja informaatioalalle. Teollisuuden ja logistiikkapalvelujen osuudet ovat kutistuneet vuoteen 2015 verrattuna.

Kauppa luo työpaikkoja muille palvelualoille

Vaikka kaupan työllisten määrä onkin viime vuosina laskenut, sen luomat työpaikat muille aloille ovat kasvaneet sitäkin enemmän. Kansantalouden tilinpidon mukaan vähittäis- ja tukkukaupan suora työllisyys kutistui kolmella prosentilla 2015–2019, mutta kaupan tilausten ja hankintojen muille aloille luomien työpaikkojen määrä kasvoi 15 prosenttia.

Uusia työpaikkoja on syntynyt varsinkin kaupan toimintaa tukeviin hallinto- ja tukipalveluihin sekä erilaisiin ammatillisiin ja teknisiin palveluihin lakiasiainpalveluista ja markkinatutkimuksesta aina järjestelmäsuunnitteluun ja it-palveluihin. Kun näiden palveluiden osuus kaupan välillisesti luomista työpaikoista oli 2015 alle kolmasosa, juuri ennen koronaa 2019 osuus oli kasvanut jo 40 prosenttiin.

Mielenkiintoista on, että kaupan päivittäisen toiminnan välillisesti luomien työpaikkojen osuudet teollisuuteen ja logistiikkaan ovat kutistuneet. Osittain tämä johtuu siitä, että niin teollisuudessa kuin logistiikassakin automatisaatio on kehittynyt nopeasti, eikä työllisten määrä ole näillä aloilla ollut kasvussa. Samaan aikaan kuitenkin niiden osuudet myös kaupan välillisesti luomasta arvonlisästä ovat kutistuneet, mikä viittaa siihen, ettei kyse ole pelkästä tuottavuuden kasvusta ja toiminnan tehostumisesta näillä aloilla.

KPMG:n laskelmien mukaan vähittäis- ja tukkukaupan (pl. autokauppa) jatkuvan toiminnan ja investointien välitön vaikutus työllisyyteen on 9 prosenttia, kokonaisvaikutus puolestaan 16 prosenttia.

”Kauppa siis kokonaisuudessaan joko tilaa aikaisempaa vähemmän teollisuustuotteita ja logistiikkapalveluja tai se tilaa niitä yrityksiltä, jotka tuottavat vähemmän arvonlisää Suomeen. Yritykset voivat olla esimerkiksi kokonaan ulkomaisia, tai niiden suurinta arvonlisää tuottavat pääkonttoritoiminnot, kuten suunnittelu, luovat kasvua muualle”, Kurjenoja pohtii.

Jos kauppa tilaisi kaikki päivittäiseen, jatkuvaan toimintaansa tarvitsemat tuotteet ja palvelut ulkomailta, työllisyys kansantaloudessa putoaisi lähes 170 000 henkilötyövuodella ja bruttoarvonlisäys romahtaisi 7 prosenttia, vaikka kauppa muuten jatkaisikin toimintaansa entiseen tapaan.

”Laskelma on tietysti täysin teoreettinen, mutta kuvaa hyvin sitä, miten tärkeä kotimaassa menestyvä kauppa on koko kansantalouden ja muiden toimialojen kannalta”, Kurjenoja toteaa.

Rakennusala on hyötynyt kaupan investoinneista

Kotimaisen teollisuuden osuus on viime vuosina vähentynyt myös kaupan investointien luomasta kasvusta ja työpaikoista. Rakennusala on sen sijaan hyötynyt kaupan voimakkaasta rakentamisesta, ja 2019, eli juuri ennen koronaa, rakennusalan osuus kaikista kaupan investointien välillisesti luomista työpaikoista oli jo lähes neljännes.

Kaupan rakennusinvestointien merkitys on usein ollut alueellisesti tärkeää, kun rakennustyömaat ovat tarjonneet työtä ja tasanneet mahdollisesti muiden työpaikkojen katoa. Kaupan rakentamisen kasvu on todennäköisesti nyt hidastumassa.

”Vaikka yksittäiset kaupan yritykset ja ketjut edelleen laajenevat ja rakentavat, investointien painopiste alkaa muuttua seinien rakentamisesta digitalisaatioon, automatisaatioon ja muuhun toiminnan kehittämiseen”, Kurjenoja näkee.

Kaupan viime vuosina välillisesti luomien työpaikkojen määrä on kasvanut etenkin hallinto- ja tukipalveluissa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Teollisuuden ja logistiikan osuudet ovat kutistuneet.

Verokiilan kaventaminen tukee kansainvälistä kilpailukykyä

Jotta kaupan luoma talous- ja työllisyyskasvu pysyisi kotimaassa, alan on pystyttävä menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Kaupan kustannuksiin kertyy työvoimakustannuksia ja päällekkäisiä verokiiloja, kun se hankkii tuotteita ja palveluja päivittäistä toimintaansa varten. Tilastokeskuksen panos-tuotos-taulukon mukaan vähittäiskaupan verottomista hinnoista peräti 52 prosenttia on suoria tai välillisiä palkkakustannuksia ja tukkukaupan hinnoista 47 prosenttia.

Ei siis ole ihme, jos kauppa pyrkii keventämään kustannusrakennettaan ja parantamaan kansainvälistä kilpailukykyään pienentämällä suurinta yksittäistä kustannuseräänsä eli työvoimakustannuksia. Toimintojen tehostaminen digitalisaatiolla ja automatisaatiolla on yksi keino, mutta usein pyritään myös leikkaamaan välillisiä työvoimakustannuksia lyhentämällä toimitus- ja hankintaketjuja tai tilaamalla tuotteita ja palveluja ulkomailta.

”Tämä voi hyvinkin jo näkyä siinä, että kotimaisen teollisuuden ja logistiikka-alan osuudet kaupan välillisesti luomasta arvonlisästä ovat kutistuneet. Toki tässä näkyy myös se, että kauppa tarvitsee yhä monipuolisemmin nimenomaan muita palveluita toimintansa tueksi”, Kurjenoja pohtii.

Menestyvän kaupan merkitys Suomelle on paljon tärkeämpi kuin yleisesti ymmärretään. Kauppa on korkean teknologian ala, ja se tarvitsee ympärilleen monipuolisia ja kustannustehokkaita, usein korkean arvonlisän työpaikkoja ja palveluja kehittyäkseen.

”Verokiilan kaventaminen on yksi keino hillitä kustannusten kasvua ja parantaa ostovoimaa. Se kannattaa ottaa veropolitiikan keinovalikoimaan”, Kurjenoja toteaa.

Pääkuva: 123 rf.com