Isoilla ja pienillä teoilla kohti kestävämpää elämäntapaa
Varovaisesti olemme siirtymässä korona-ajan jälkeiseen elämään. Tuleeko se olemaan paluuta ”normaaliin” vai onko meille syntynyt uusi arki? Moni varmasti kaupan alalla miettii, että miten aika on muuttanut meidän ostokäyttäytymistämme, puhumattakaan arvoja ja asenteita. Yleensähän käyttäytymisen muutosta mietittäessä ensin tutkitaan arvoja ja asenteita ja ennustetaan, että miten ne johtavat itse käyttäytymisen muutokseen. Korona-aika toi yhdessä yössä muutoksen käyttäytymisessä, joka on nyt muokannut arvojamme ja asenteitamme.
Selvityksemme (Lifestyles After Lockdown, 2020) mukaan luotamme enemmän omaan kykyymme tehdä muutosta. Olemme havainneet, että arjen valinnoilla, hyvinkin pienillä, on seuraamuksia. Erityisesti olemme ymmärtäneet muutoksen voiman, kun teemme kaikki yhdessä. Käsiä pesemällä, etäisyyden pitämisellä, kasvomaskin käytöllä on ollut merkitystä taudin leviämiseen. Tämä sama, pienten valintojen ja tekojen vaikuttavuuteen havahtuminen luultavasti edesauttaa nyt myös kestävyyden eteenpäin viemisessä. Ehkä nyt ymmärrämme, että jos ostamme kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita, pystymme vaikuttamaan tulevaisuuden tuotantoon.
Kun arki pysähtyi ja jäimme koteihimme jumiin, ehdimme pohtimaan ja miettimään tekemisiemme merkityksiä. Sen myötä meille on noussut halu tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä tai toimintaa. Arvojen pohtiminen varmasti vaikuttaa myös kulutuspäätöksiimme jatkossa. Sosiaalisen median vaikuttajille suunnatun kyselyn mukaan yli puolet vastaajista on valmis maksamaan jopa 20−40 prosenttia enemmän eettisesti tuotetusta tuotteesta (Sugar Helsinki – kuluttamisen utopia 2021).
Olemme havainneet, että arjen valinnoilla, hyvinkin pienillä, on seuraamuksia.
Kun pohditaan kuluttamisen suuntaa ja murrosta niin havaittavissa on pientä polarisoitumista (Kestävän elämäntavan motivaatioprofiilit, 2021). Yhdessä reunassa ovat ne, jotka tekevät erittäin tietoisia päätöksiä motiivinaan ekologisuus, kestävyys ja vastuullisuus. Toisessa taas ovat ne, joiden mielestä koko hiilineutraalisuus on hapatusta eivätkä usko, että meidän tekemisillämme olisi mitään vaikutusta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näiden välimaastosta löytyvät ne, jotka elävät niin kiireistä arkea, että eivät ehdi miettiä arjen kestävyyttä, vaikka ehkä haluaisivatkin.
Ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden katoamisen vuoksi olisi tärkeää, että me kaikki tekisimme muutosta kohti kestävämpää kulutusta. Toisaalta ei ole väliä, että millä motiivilla muutosta teemme, kunhan kuluttaisimme vähemmän maapalloamme ja ilmakehäämme. Yrityksilläkin on tässä iso rooli ja vastuu saada kaikki mukaan elämään kestävämmin.
Ei ole väliä, että millä motiivilla muutosta teemme, kunhan kuluttaisimme vähemmän maapalloamme ja ilmakehäämme.
Ne meistä, jotka jo tekevät kaikkensa, tarvitsevat yhä parempia ja kestävämpiä tuotteita, joiden viestintä on läpinäkyvää, koska tämä ryhmä on erittäin tarkka ns. viherpesusta. Ne meistä, jotka eivät halua tehdä mitään ekologista saadaan mukaan painottamalla muita motiiveja kuten turvallisuutta, säilyttämistä, suojelemista ja resurssien järkevää käyttöä. Ja ne meistä, jotka eivät ehdi miettimään kiireellisessä arjessaan kestävyyttä, valinnat ja teot pitää tehdä arkea helpottavaksi ja iloa elämään tuoviksi ratkaisuiksi. Kaupan alalla on mahtava mahdollisuus nyt luoda toimintaympäristöä, joka tukee ekologisuutta ja maapallomme kantokykyä ja sitä kautta luo hyvinvointia meille kaikille.
Johtava asiantuntija, Sari Laine, Sitra
Sarin kuva: Miikka Pirinen / Sitra
Linkit:
Lifestyles After Lockdown, 2020
