Kesko asetti toiminnalleen entistä tiukemmat päästövähennystavoitteet

Keskon tavoitteena on olla hiilineutraali ja vähentää päästöt mahdollisimman pieniksi jo vuoteen 2025 mennessä. Tieteeseen perustuvilla päästövähennystavoitteilla Kesko on omalta osaltaan sitoutunut toimintaan, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. Aiemmin Keskolla oli kahden asteen tavoite.

”Ilmastonmuutoksen hillintä on meille iso osa strategiaa, sillä tämän päivän päätöksillä on vahva vaikutus tulevaisuuteen. Science Based Targets -aloitteen hyväksyntä asetetuille tavoitteille tarkoittaa, että ulkopuolinen taho on käynyt tavoitteemme läpi ja arvioinut niiden edistävän yhteisiä ilmastotavoitteita oikealla tavalla”, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo.

Hänen mukaansa K-ryhmällä on mahdollisuus ja isona toimijana myös vastuu tarjota asiakkailleen ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi.

”Juuri asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat, ja meillä on iso vaikutus ihmisten arkeen, kun mietitään ruokaostoksia, auton hankintaa ja rakennustarvikkeita”, Kalervo toteaa.

Myös sijoittajat ovat nykypäivänä entistä kiinnostuneempia yrityksistä, jotka huomioivat toiminnassaan myös ympäristövaikutuksia. Vuonna 2017 Kesko oli ensimmäinen suomalaisyritys, joka asetti tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet toiminnalleen.

”On ilahduttavaa nähdä, että myös muut suomalaiset päivittäistavarakaupat ovat seuranneet samoja SBTi-tavoitteita.”

Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo sanoo, että K-ryhmällä on mahdollisuus ja isona toimijana myös vastuu tarjota asiakkailleen ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi.

Keskon tavoitteet ulottuvat laajalle

Mitä kaikkea Keskon tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet pitävät sisällään? Keskon oman toiminnan suurimmat päästöt syntyvät kiinteistöjen kuluttamasta sähköstä ja lämmöstä sekä kuljetusten polttoaineenkulutuksesta.

”Keskeisiä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi ovat sataprosenttisesti uusiutuvan energian käyttö, energiatehokkuuden parantaminen ja biopolttoaineisiin siirtyminen kotimaan kuljetuksissa”, Kalervo listaa.

Paljon on jo tehtykin. Esimerkiksi vuodesta 2017 alkaen Keskon hankkima sähkö K-kauppoihin ja sen muihin kiinteistöihin on ollut uusiutuvalla energialla tuotettua. Vuonna 2020 Kesko hankki vesivoimalla ja bioenergialla tuotettua uusiutuvaa sähköä alkuperätakuilla Pohjoismaista.

”Kauppojen energiatehokkuuden parantamisessa keskeistä on jatkossa kylmälaitteiden ja valaistuksen uudistaminen, hukkaenergiaa kierrättävä lämmönkiertojärjestelmä sekä esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen energiankulutuksen analysoinnissa”, Kalervo jatkaa.

Oman toiminnan lisäksi K-ryhmä ulottaa päästövähennystavoitteensa koko arvoketjuun. Tavoitteena on, että 2/3:lle Keskon suorien tavarantoimittajien päästöistä tulee olla asetettuna tieteeseen perustuvat vähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

K-ryhmä sanoo ulottavansa päästövähennystavoitteensa koko arvoketjuun.

Sähkö- ja hybridiautoilun mahdollisuuksia huomioitu

Kalervo myötää, että tavoite saada tavarantoimittajat mukaan näin tiukassa aikataulussa on kunnianhimoinen.

”Tavarantoimittajilla on kovin eritasoista ymmärrystä ja tekemistä omien päästövähennystavoitteidensa suhteen. Osalla on jo Science Based Targetsin hyväksymät 1,5 asteen tavoitteet, mutta osa on vasta heräilemässä yhteisiin ilmastotalkoisiin.”

Lisäksi Keskon tavoitteena on vähentää jo myytyjen tuotteiden käytönaikaisia päästöjä. Tällaiset päästöt syntyvät myytävien tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisista päästöistä, kuten raaka-aineiden alkutuotannosta, tuotteiden valmistuksesta, pakkauksista jne.

”Erityisen suuret päästövähennykset saavutetaan muun muassa kasvattamalla meidän sähkö- ja hybridiautojen myyntiä. Sähköautoilun edellytyksiä olemme jo parantaneet rakentamalla koko Suomen kattavan sähköautojen K-Lataus-verkoston, jonka latauspisteiden sähkö on tuotettu kotimaisella tuulivoimalla”, Kalervo hehkuttaa.

Matti Kalervon mukaan panostus tulee takaisin energiansäästönä, mutta hallituksen veroratkaisujen pitäisi jatkossa tukea entistä vahvemmin vähähiilisyystavoitteita.

Veroratkaisuja tarvitaan tukemaan vähähiilisyyttä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee yrityksille kalliiksi, mutta tähän kaikkeen Kesko on valmis investoimaan.

”Ilmastoratkaisut vaativat yrityksiltä paitsi resursseja myös osaamista. Kansainväliset aloitteet, kuten juuri Science Based Targets, auttaa päästövähennysten asettamiseen ja mittaamiseen liittyvissä asioissa. Pitkäjänteistä, useiden vuosien työtä vaatii se, että päästövähennykset saadaan ulotettua myös tavarantoimittajiin”, Kalervo toteaa.

Hänen mukaansa päästöjen vähentäminen ei ainoastaan vie, vaan myös antaa takaisin.

”Moni vastuullisuuteen tehty investointi tuottaa suoraa taloudellista hyötyäkin: esimerkiksi energiatehokkuuteen tehdyt panostukset näkyvät energiansäästönä. Sähköautojen energia maksaa noin kymmenesosan verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, ja aurinkovoimalainvestoinnit maksavat elinkaarensa aikana itsensä reilusti takaisin. Näemme, että on järkevämpää maksaa aidoista päästövähennystoimista kuin kompensoinnista.”

Suomen päättäjille Kalervolla on toiveita. Hänen mielestään hallituksen veroratkaisujen pitäisi jatkossa tukea entistä vahvemmin vähähiilisyystavoitteita. Yhteinen sääntely ja julkinen tuki esimerkiksi autoilun sähköistymiseen auttavat yrityksiä ilmastoponnisteluissa. Tästä on Kalervon mukaan hyvänä esimerkkinä päätös poistaa autovero sähköautoilta.

”Myös yhteinen toimintamalli, jolla yritysten tuottamaa ylimääräistä lämpöä voitaisiin hyödyntää syöttämällä energiaa kaukolämpöverkkoon, olisi ilmasto- ja yhteiskuntanäkökulmasta erittäin suositeltavaa”, Kalervo vinkkaa.

*Kansainväliset aloitteet, kuten Science Based Targets (SBTi), GHG Protocol ja CDP auttavat mm. päästövähennysten asettamiseen ja mittaamiseen liittyvissä haasteissa. SBTi esimerkiksi määrittää ja edistää ilmastotieteen mukaisten tavoitteiden parhaita käytäntöjä ja arvioi itsenäisesti yritysten tavoitteita.

Tutustu kaupan alan vähähiilisyystiekarttaan täällä. 

(Uusiutuva kauppa 2035)