Miten informaatiouhkiin kannattaa varautua?

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde (esimerkiksi organisaatio, valtio) tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Lähde: Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen. Opas viestijöille (2019)

Informaatiovaikuttamisen taustalla voi olla monenlaisia toimijoita, jotka eivät tällä hetkellä välttämättä liity Venäjän käymään sotaan Ukrainassa tai esimerkiksi Kiinaan. Mukana voi olla ruohonjuuritason trolleja (EU-vastustajia, järjestäytyneen yhteiskunnan vastustajia ja länsimaisen yhteiskunnan vastustajia), jotka eivät ole järjestäytyneesti johdettuja, mutta heillä on taloudellinen tai poliittinen motiivi.

Mikä on informaatiovaikuttamisen koukku? Miksi se voi toimia meihin?

Kaikilla meillä ihmisillä on tiettyjä kognitiivisia haavoittuvuuksia tarkoittaen sitä, miten aivot käsittelevät informaatiota. Tunteet vaikuttavat päätöksiimme ja tilannetulkintoihimme, vaikka haluaisimme toimia faktojen pohjalta.

Vahvistusharha: Omaksumme helpommin tietoa, joka vahvistaa jo meidän olemassa olevaa mielipidettämme asiasta tai maailmankuvaamme. Informaatiovaikuttamisessa käytetään usein hyvin tunnepitoista sisältöä.

Motivoitu päättely: Pidämme omia näkemyksiämme tukevia perusteluja vahvempina kuin niitä haastavia perusteluja.

Ryhmäajattelu: Ryhmän dynamiikka vaikuttaa ajattelun muuttumiseen samansuuntaiseksi. Tuolloin kriittisyys vähenee, sosiaalinen halu kuulua porukkaan on suurta.

Saatavuusheuristiikka: Emme pysty ajattelemaan tietämiemme faktojen perusteella. Saatamme esimerkiksi jossakin tilanteessa pelätä lento-onnettomuutta enemmän kuin liikenneonnettomuuksia, vaikka jälkimmäiset ovat paljon yleisempiä.

Kognitiivinen dissonanssi: Pyrimme selittämään ristiriitaisenkin tiedon aivoissamme parhain päin, jotta se sopisi maailmankuvaamme ”silmien sulkeminen”, jolloin meihin pystytään vaikuttamaan.

Miten varautua informaatiovaikuttamiseen?

• Konkreettiset varautumistoimet (riippumatta Ukrainan kriisistä oltava aina kunnossa)
• Proaktiivinen viestintä eli viestiminen varautumistoimista -> näin ylläpidetään psykologista turvallisuuden tunnetta, annetaan ohjeita siitä, miten ongelmatilanteissa toimitaan ja mitä odotetaan asiakkailta ja sidosryhmiltä.
• Laaja-alainen yhteistyö yli sektori- ja toimialarajojen -> saadaan tukea muilta samassa tilanteessa olevilta ja saadaan yhteistyöstä hyötyä.
• Hyvään journalistiseen tapaan sitoutunut, vahva ja moniääninen media
• Avoin yhteiskunta ja vahva tunne osallisuudesta ->valtiollisille toimijoille tärkeää, ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Tällöin kansalaisiin ei ole niin helppoa vaikuttaa.
• Väestön hyvä yleissivistys ja medialukutaito

Johtajuudella ja viestinnällä on merkittävä rooli kriisiaikana niin yhteiskunnassa kuin yksittäisessä organisaatiossa.

Johtajuus kriisitilanteessa 

• Sense making – tilannetaju, ymmärrys kriisin luonteesta, mitä on tapahtunut?
• Decision making – päätöksen teko paineisessa tilanteessa, mitä pitää tehdä?
• Meaning making – tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen muille ja julkisuudessa = kriisin sanoittaminen, mitä tämä merkitsee?
• Terminating – kriisin aikatauluttaminen ja päättäminen: miten missäkin vaiheessa toimitaan, koska tilanne on ohi?
• Learning – oppiminen, mitä kriisistä voidaan oppia?

(Boin & et. al 2009)

Avainsanat kaupan alan yrityksissä kriisin keskellä

• Luotaa, seuraa, tarkkaile (viestintäyksikkö ydintehtävä -> mistä ihmiset puhuvat, mikä kiinnostaa, raportoidaan)
• Kerro, rauhoita, vakauta (viestintäympäristössä rauhoittaminen ja vakauttaminen )
• Skenarioi, ennakoi, varaudu (mihin yhteiskunta kehittyy, mitä voi tapahtua)

Tärkeää: Omassa viestinnässä kannattaa olla päättäväinen, mutta rauhallinen! Vahvistettava psykologista turvallisuuden tunnetta.

Artikkelin lähteenä:
Viestintäpäällikkö, strategisen viestinnän tiimin vetäjä Päivi Tampere, Valtioneuvoston kanslia.
Viestintäjohtaja Outi Hohti, SOK.
Yliopistonlehtori, kriisiviestinnän tutkija VTT Salli Hakala, Helsingin yliopisto

Tampere, Hohti ja Hakala esiintyivät Kaupan liiton kriisiviestinnän aamupäivässä 29.4.2022. 

Lue myös:
Suomen hybridiuhat – mihin yritysten syytä varautua?
Kaupan liiton jäsenille: Mitä jokaisen yrityksen kannattaa tehdä kyberturvallisuutensa varmistamiseksi?