Analyysi: Tullivapaudella tuetaan kiinalaista verkkokauppaa ja rangaistaan kotimaista
Vuoden 2021 voimaan tulleen EU-direktiivin myötä EU:n ulkopuolelta Suomeen tuoduista tilauksista on pitänyt maksaa arvonlisäveroa ensimmäisestä sentistä lähtien. Ennen direktiiviä kuluttajien oli mahdollista tilata enintään 22 euron arvoisia paketteja EU:n ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta, verovapaasti. Kilpailun kannalta tämä oli kestämätöntä, sillä myydessään vastaavia tuotteita suomalaiset kaupat joutuivat lisäämään tuotteen hintaan 24 prosentin arvonlisäveron. Verovapaus olikin helppo nähdä tukena kiinalaisille ja muille EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille.
Pienpakettien verovapauden poisto on loistava esimerkki onnistuneesta muutoksesta. EU-komissio on tiedottanut muutoksen lisänneen EU-maiden verotuloja yhteensä 690 miljoonalla eurolla. Lisäksi harmaa talous on vähentynyt, sillä arvonlisäverolta ei voi enää välttyä väärentämällä tilauksen arvon alle 22 euron verovapausrajan. Direktiivimuutoksella poistetun veroedun myötä kansainvälinen verkkokauppa otti askeleen kohti reilumpaa kilpailua.
Aidosti reiluun kilpailuun on kuitenkin vielä matkaa, sillä arvonlisävero-ongelman korjauksesta huolimatta kiinalaiset ja muut EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat edelleen epäreilua kilpailuetua suomalaisiin ja muissa EU-maissa sijaitseviin kauppoihin verrattuna. Kilpailuvääristymää aiheuttaa muun muassa tullivapausraja. Samalla tapaa kuin aikaisemmin arvonlisäverotuksessa, tullauksessa on edelleen niin sanottu tullauskynnys. Tullia ei tarvitse maksaa, jos lähetyksen arvo on enintään 150 euroa.
EU:n ulkopuolisten yritysten epäreilu kilpailuetu korostuu erityisesti kuluttajakaupassa, jossa ostot ovat usein vähäarvoisia ja ne koskevat yksittäisiä tuotteita. Kuluttajan ostaessa tuotteita enintään 150 eurolla esimerkiksi kiinalaisilta tai yhdysvaltalaisilta markkinapaikoilta, kuten Wish, Alibaba, Ebay tai Amazon, ei tullia tule maksettavaksi tullittomuusrajan vuoksi. Suomalaisen kaupan ei ole liiketaloudellisesti järkevää ostaa tuotteita yksittäin, joten yrityksen ostaessa EU:n ulkopuolelta samoja tuotteita isoissa erissä, on tulli maksettava maahantuonnin yhteydessä.
”Kaupan liitto ajaa suomalaisen verkkokaupan aseman parantamista kansainvälisessä kilpailussa esittämällä tullittomuuden poistamista EU:n ulkopuolisilta, enintään 150 euron arvoisilta lähetyksiltä.”
Suomalaisen yrityksen tuotteidensa maahantuonnista maksama tulli nostaa kunkin tuotteen kuluttajahintaa. Tämä aiheuttaa epäreilua kilpailuetua EU:n ulkopuoliselle yritykselle, joka pystyy myymään tuotteensa tullin verran edullisemmalla hinnalla. Kuluttajille EU:n ulkopuolisesta tilauksesta määrättävä tuotekohtainen tulli poistaisi kilpailua vääristävän tuen kiinalaisilta ja yhdysvaltalaisilta markkinapaikoilta ja parantaisi suomalaisen kaupan kilpailukykyä.
Tullista johtuva yritysten eriarvoinen kohtelu ei rajoitu pelkästään tullimaksuun. Maksettu tulli vaikuttaa myös arvonlisäveroon. Arvonlisäveron perusteena on nimittäin myytävän tuotteen vastike ilman veron osuutta. Koska vastike sisältää tullin, korottaa se myös arvonlisäveron osuutta tuotteen hinnassa.
Tullittomuusrajan ongelmiin on havahduttu myös EU:ssa. Komissio teetti selvityksen EU:n tulliliiton tulevaisuuden kehitysalueista. Tullivapausrajan poistaminen sisältyi selvityksen toimenpide-ehdotuksiin. Enintään 150 euron arvoisten lähetysten tullittomuus lisää selvityksen mukaan kilpailuvääristymiä ja johtaa siihen, että myyjät pilkkovat lähetyksiä pienempiin alle 150e arvoisiin osiin, jotta kuluttaja saisi tuotteet tullin verran halvemmalla. Tilausten pilkkominen taas heikentää ekologista kestävyyttä lisäämällä muun muassa pakkausmateriaalin määrää.
Kaupan liitto ajaa suomalaisen verkkokaupan aseman parantamista kansainvälisessä kilpailussa esittämällä tullittomuuden poistamista EU:n ulkopuolisilta, enintään 150 euron arvoisilta lähetyksiltä. Tällä muutoksella varmistetaan, että tullaus ei anna epätasa-arvoista etua EU:n ulkopuolisille yrityksille.
Toni Jääskeläinen työskentelee Kaupan liitossa johtavana veroasiantuntijana.
