Tulevaisuusselonteko tähtää myös kansainvälisesti menestyvään kauppaan
Antti-Jussi Tiitola (1936-2021) oli visionääri. Titan-jääkiekkomailoista tunnettu Tiitola näki kaukaloiden tulevaisuuden jo vuonna 1984: komposiittimailat. Pelaajat ja rahoittajat eivät vielä tuolloin innostuneet insinöörin visiosta. Komposiittimailat olivat kevyempiä, mutta samalla kalliimpia ja herkkiä hajoamaan sivuttaisissa iskuissa. Kehityskulku oli lopulta kuitenkin väistämätön, ja tällä hetkellä puumailoilla ei pelata kuin pipolätkää.
Ihmisillä on taipumus yliarvioida muutosta lyhyellä aikavälillä mutta aliarvioida se pitkällä aikavälillä. Tästä syystä tulevaisuuden hahmottamiseen tarvitaan skenaariotyötä.
Kun pohditaan tulevaisuuden kauppaa, keskiössä ovat tietysti kuluttajan tarpeet. Mutta poliittisilla päätöksillä on myös merkitystä. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle kaupan tulevaisuusselonteon, jossa kaupan tulevaisuutta hahmotetaan eri skenaarioiden kautta. Me kaupan alalla haluaisimme vertauskuvainnollisesti pelata komposiittimailoilla, sillä pipolätkällä ei menestytä kansainvälisissä peleissä.
Selonteon tarkoituksena on tuoda tietoa kaupan alasta poliittisille päätöksentekijöille seuraavaa kymmentä vuotta ajatellen. Myös Kaupan liitto on osallistunut aktiivisesti valmisteluun. Toimialan puolesta haluan sanoa kiitoksen siitä, että näin laaja selvitys toimialan tulevaisuuden näkymistä ja haasteista on tehty. Suosittelen tutustumaan, jos kaupan ala kiinnostaa.
”Me kaupan alalla haluaisimme vertauskuvainnollisesti pelata komposiittimailoilla, sillä pipolätkällä ei menestytä kansainvälisissä peleissä.”
Kauppa elää suurta murrosta. Digitalisaatio, kuluttajien käyttäytymisen ja kulutusta ohjaavien arvojen muutos vie meitä uuteen maailmaan. Kuluttajille tärkeää on helppous, elämyksellisyys ja vastuullisuus. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen luovat uudenlaisia ideoita kuluttamiseen; jakamistaloutta, kierrätykseen perustuvia myyntialustoja ja kysyntäoptimoituja jatkuvia tilauspalveluita.
Omilla päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, menettääkö vai kasvattaako suomalainen kauppa kilpailukykyään kansainvälisesti. Parhaassa tapauksessa toimialan ympärillä on vahva ja elinvoimainen ekosysteemi, joka synnyttä innovaatioita, joilla suomalaiset menestyvät myös kansainvälisillä markkinoilla. Huonoimmassa tapauksessa kotimaisten toimijoiden ja tuotteiden määrä supistuu voimakkaasti ulkomaisten brändien, ketjujen ja alustojen vallatessa Suomen markkinat.
Sääntelyllä voidaan vaikuttaa kilpailukyvyn lisäksi työllisyyteen, verotuloihin ja alueiden elinvoimaan. Kaupan ala on Suomen elinkeinoelämän suurin työllistäjä, leipänsä kaupasta tienaa yli 290 000 henkilöä. Toimialan merkittävyyden vuoksi kannustan eduskuntaa nostamaan edelleen kunnianhimon tasoa ja tekemään vielä konkreettisempia kehittämisehdotuksia. Tarvitaan alaa eteenpäin vievää näkemyksellisyyttä, jotta kannanotto ei jäisi nykyisten hallitusohjelmakirjausten ja ministeriöiden hallinnollisten rajojen vangiksi.
Kauppa kulkee mukana meidän kaikkien taskussa ja kansainvälinen kilpailu on kovaa. Suomalaiselle kaupan alalle on tärkeää, että verkkokaupassa pystytään turvaamaan tasapuoliset kilpailuedellytykset. Tämä teema on tunnistettu myös kaupan tulevaisuusselonteossa, mutta aihe kaipaa terävöittämistä. Suomalaiset verkkokaupat ja esimerkiksi aasialaiset verkkokaupat ja globaalit verkkoalustat eivät tällä hetkellä lähde kisaan samalta viivalta. Jos muun muassa kierrätykseen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät kustannukset jäävät yksinomaan suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kauppiaiden maksettaviksi, on selvää, että niiden kilpailukyky suhteessa aasialaisiin kilpailijoihin heikentyy. Asian korjaaminen vaatii EU:n tasoista sääntelyä.
”Parhaassa tapauksessa toimialan ympärillä on vahva ja elinvoimainen ekosysteemi, joka synnyttä innovaatioita, joilla suomalaiset menestyvät myös kansainvälisillä markkinoilla.”
Verkkokauppa on vienyt meidät 24/7 maailmaan ja esimerkiksi suosituin aika tehdä ostoksia verkkokaupoista on sunnuntai klo 21−22. Se asettaa uudenlaisia vaatimuksia niin töiden järjestelylle kuin myös työntekijöille.
Vaikka verkkokauppa kasvaa, se ei tarkoita kivijalan kuolemaa. Ihmisillä on edelleen tarve vertailla, tunnustella ja kosketella tuotteita fyysisesti, keskustella myyjän kanssa, saada laadukasta palvelua. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaupan laajan fyysisen palveluverkon säilyminen tulevaisuudessa edellyttää niiden kilpailukyvyn säilymistä. Suomen kaltaisessa pitkässä, harvaan asutussa maassa vaatii tehokasta toimintaa ja logistiikkaa pitää toimipisteet kannattavana.
Tulevaisuusselonteossa ideoitiin harvaan asutuille alueille monipalvelukeskuksia. Tätä ajatusta kannatan lämpimästi. Jotta voimme pitää jatkossakin kiinni nykyisestä palveluverkosta – ja jopa parantamaan palveluita syrjäisemmillä seuduilla – tulisi kaupoista muodostaa etenkin vähäväkisillä alueilla monipalvelukeskuksia, joista saa kaiken välttämättömän heti ja verkkokaupan kautta loput.
Selonteossa ei valitettavasti uskallettu visioida monopolien tulevaisuutta. Tältä osin jäätiin yhä pelaamaan pipolätkää. Kaupan liiton kanta on kuitenkin selvä: vapaa, samoilla pelisäännöillä tapahtuva kilpailu on kuluttajan etu ja hyvinvoinnin tae.
SOK:n pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Krook toimii Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajana.
