Tasavallan presidentti oikealla asialla
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki uuden vuoden puheessaan konkreettisen esityksen. Hän ehdotti parlamentaarista seurantaryhmää kansantalouden keskeisten kysymysten eli heikon talouskasvun, valtion velkaantumisen ja kansalaisten toimeentulokysymysten ratkaisemiseksi. Samanlaisella otteella on Suomessa toimittu turvallisuuspolitiikassa, jossa parlamentaariset työryhmät ovat varmistaneet kansallisen yhteisymmärryksen ja jatkuvuuden yli vaalikausien.
Taloudessa todella tarvittaisiin yhteisistä reunaehdoista sopimista, jotta Suomi saataisiin kestävän talouskasvun ja valtion velkaantumisen pysäyttämisen tielle. Eikä Sauli Niinistö ole ainoa, joka on tätä mieltä. Samansuuntaisen avauksen on tasavallan presidentin lisäksi tehnyt muutama muukin. Kokeneet ekonomistit Jukka Pekkarinen ja Vesa Vihriälä ehdottivat marraskuun lopulla Helsingin Sanomien kolumnissaan suurin piirtein samaa. Komppasin heitä itsekin joulukuisessa kirjoituksessani Ilkka-Pohjalaisessa.
Pekkarisen ja Vihriälän mukaan olennaista olisi sopia yhteisestä valtion velkasuhdetavoitteesta ja siitä johdetusta nettomenourasta. Yhteisymmärrystä haettaisiin nimenomaan julkisen talouden tasapainosta. Siitä olisi hyvä sopia tämän vaalikauden puolivälissä asiantuntijoiden arvioiden perusteella.
On turha luulla, että tämä jättäisi seuraavat vaalikeskustelut turhiksi. Puolueille jäisi nimittäin runsaasti tilaa omien vaihtoehtojen esittämiselle erilaisilla vero-, meno- ja rakennetoimilla. Vain päälinjoista ja talouden kehikosta sovittaisiin etukäteen yhdessä.
”Taloudessa todella tarvittaisiin yhteisistä reunaehdoista sopimista, jotta Suomi saataisiin kestävän talouskasvun ja valtion velkaantumisen pysäyttämisen tielle.”
Pitkän linjan tunnistaminen valtion velkaantumisen pysäyttämisessä näkyy toki jo Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Siinä aivan oikein tunnustetaan, että tehtävässä ei onnistuta neljässä vuodessa. Tämän kauden kuuden miljardin euron sopeuttamistoimien lisäksi tarvitaan myös seuraavalla vaalikaudella kasvu- ja säästötoimia ainakin parin kolmen miljardin verran.
Toivottavasti on niin, että parlamentaarinen taloustyö ei jää esityksenä ilmaan. Varsinkin, kun heikentynyt taloustilanne on johtanut siihen, että hallitusohjelmassakaan sovittu ei riitä. Lisäsopeutuksia on odotettavissa jo tänä keväänä.
Hallituksen kannattaisikin yhdessä opposition kanssa rohkeasti tarttua tasavallan presidentin esitykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaaminen edellyttää sitä.
Mari Kiviniemi on Kaupan liiton toimitusjohtaja.
Marin kuva: Marjo Koivumäki Studio Apris oy
