Miksi saavutettavuus kannattaa?
Liian hailakka fontti vaalealla alustalla. Punavihreät kuviot puuroutumassa. Verkkosivut, joiden teksteihin tai toiminnallisuuksiin ei ruudunlukulaitteella pääse kiinni. Nämä ovat esimerkkejä haasteista, jotka saattavat hidastaa verkkokaupassa asiointia ja pahimmillaan katkaista asiakkaan ostopolun.
On oikeastaan aika pysäyttävää pohtia, miten laajaa ihmisryhmää saavutettavuuskysymykset koskevat. Esteitä tai hidasteita verkkoasiointiin voivat tuoda esimerkiksi silmälasit, näkökyvyn muutokset, värisokeus, kielitaidon haasteet, ikääntyminen tai kuulovammat.
Accessible EU -hankekumppani Avaava vyörytti 5.12. järjestetyssä Saavutettavuus verkkokaupassa -tilaisuudessa oivalluttavia lukuja pöytään: arvioiden mukaan meistä liki 20 prosenttia on jollakin tavoin toimintaesteisiä, ja jopa 40 prosenttia on jossakin elämänsä vaiheessa toimintaesteisiä. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa. Suomessa on noin miljoona jo 75-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyttä, ja ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaita on noin 25 prosenttia väestöstä vuoteen 2030 mennessä.
Kaupan liiketoimintapotentiaalin näkökulmasta luvut eivät ole vähäpätöisiä. Näinkin päin liiketoiminnan kehittäjä voi sen asettaa: jos palvelumme ei ole saavutettava, niin suuren käyttäjäryhmän näkökulmasta sitä ei ole olemassa.
”Vastuullisuus on yhä useammalle yritykselle tärkeä ajuri toiminnan kehittämisessä.”
Myös vastuullisuus on yhä useammalle yritykselle tärkeä ajuri toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi viime keväänä toteutettuun Kaupan liiton vastuullisuuskyselyyn osallistuneista yrityksistä 63 % oli määrittänyt keskeisiä vastuullisuusteemoja. Tärkeimmiksi teemoiksi yritykset nostivat työhyvinvoinnin sekä tasa-arvon, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden – ne olivat nimettyinä kaikilla vastuullisuusteemoja määrittäneillä. Saavutettavuus ja esteettömyys nivoutuvat luontevasti tähän teema-alueeseen.
Sama painotus näkyy Kaupan vastuullisuuden tavoitekuvassa, jota työstettiin viime vuonna yhdessä Kaupan liiton, yritysten ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Sosiaalisen vastuun puolella ensisijaiseksi indikaattoreiksi ja seurannan alueiksi määritettiin muun muassa syrjimättömyys, tasa-arvoisuus ja monimuotoisuus.
”Ketterimmin kehittämistyö sujuu, jos erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet huomioidaan mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaiheessa.”
Työntövoimaa kehittämistyölle tulee puolestaan EU-lainsäädännöstä. Niin sanottu digipalvelulaki laajenee kesäkuusta 2025 alkaen koskemaan esimerkiksi kuluttajille tarkoitettuja verkkokauppoja, sähkökirjoja ja audiovisuaalisia sisältöpalveluita.
Saavutettavuuteen satsaamista kannattaakin käynnistellä viimeistään nyt – kannustaa liikkeelle sitten liiketoimintapotentiaalin laajentaminen, vastuullisuustyö, kehittyvä lainsäädäntö, tai kaikki nämä yhdessä.
”Kaupan liitossa kuulemme erittäin mielellämme yritysten tarpeista ja tilanteista saavutettavuuden edistämisessä.”
Ketterimmin kehittämistyö sujuu, jos erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet huomioidaan mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaiheessa. Rakentava palaute auttaa askelluksissa. Ja yhteistyö on kultaa, missä kehitysvaiheessa sitten liikutaankin. Upeita kumppaneita ja sparraajia voi löytää vaikkapa kokemusasiantuntijoiden tai erilaisten saavutettavuuden ja esteettömyyden ammattilaisten parista.
Myös Kaupan liitossa kuulemme erittäin mielellämme yritysten tarpeista ja tilanteista saavutettavuuden edistämisessä. Hyödynnämme tietoa niin toiminnan suunnittelussa kuin keskusteluissa päättäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on kyse ihmisten monimuotoisuuden ja erilaisuuden huomioon ottavista asenteista, ja ilmapiiristä, joka rikastaa kaikkien elämää. Esteettömällä ja saavutettavalla palvelupolulla avaamme kaikille mahdollisuuden osallistua ja luomme kestävästi kilpailukykyistä kauppaa.
Pia Pere-Vanhanen on Kaupan liiton viestintä- ja vastuullisuusjohtaja.
