Uudet kestävyysraportointivaatimukset työllistävät kaupan yrityksiä
Tulevina vuosina suuryrityksiltä, suurilta konserneilta ja pörssiyrityksiltä aletaan vaatia kestävyysraporttia, jossa avataan yrityksen tai konsernin toiminnalle olennaisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä yritysten hallintotapaan liittyviä tekijöitä. EU:n kestävyysraportointidirektiiviin perustuvat kansalliset säännöt astuivat voimaan 1.1.2024 ja tulevat sovellettaviksi vuosien 2024–2026 aikana yritysten koon mukaan porrastetusti. Kestävyysraportin asiasisältöjä ja raportin laatimista ohjataan yksityiskohtaisemmin EU:n komission hyväksymillä raportointistandardeilla.
Kestävyysraportissa on tarkasteltava esimerkiksi yrityksen tai konsernin liiketoimintamallia ja strategiaa sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvän reslilienssin ja mahdollisuuksien, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden, sidosryhmien etujen ja strategian toteuttamisen näkökulmasta. Erikseen on kerrottava muun muassa aikasidonnaisista päästövähennys- ja muista tavoitteista, due diligence-prosessista sekä merkittävimmistä toimintaan liittyvistä tosiasiallisista ja mahdollisista haittavaikutuksista ja niihin vastaamisesta.
Lainsäädännön soveltaminen alkaa porrastetusti sen mukaan, millaisesta ja kuinka suuresta yrityksestä on kyse.
- Ensimmäisenä raportointivelvollisuuden piiriin tulevat 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavien tilikausien osalta hyvin suuret pörssiyritykset, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt tai niiden muodostaman suurkonsernin emoyritykset.
- Seuraavana vuorossa ovat muut suuryritykset ja suurkonsernit, joiden täytyy laatia kestävyysraportti 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavien tilikauden toiminnasta.
- Viimeisenä raportoinnin aloittavat 1.1.2026 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta pienet ja keskisuuret pörssiyritykset.
”Uutta on myös se, että toimintakertomus ja tilinpäätös on jatkossa annettava yhdenmukaisessa sähköisessä muodossa laissa tarkemmin säädetyllä tavalla. Tällä pyritään siihen, että raportoitavat tiedot olisivat mahdollisimman helposti hyödynnettävissä”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio kertoo.
Lainsäädännössä asetettuja raportointivaatimuksia täsmennetään kestävyysraportointistandardeissa (ESRS), jotka komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä. Tähän mennessä komissio on hyväksynyt yleiset standardit, ja myöhemmin on luvassa alakohtaisia standardeja.
Kaikkien yritysten ei ole tarpeen kertoa kaikista teemoista samalla tarkkuudella, vaan raportoinnissa voidaan keskittyä sellaisiin ympäristötavoitteisiin, -riskeihin ja -vaikutuksiin, jotka ovat olennaisia yrityksen toiminnan kannalta. Tärkeää on kuitenkin tehdä olennaisuusarviointi, jotta merkittävät tekijät tunnistetaan oikein ja ajoissa.
”Haastavaa yritysten kannalta on, että raportoinnin vaatimia tietoja voi olla vaikea saada tai ne eivät ole yhteismitallisia keskenään. Ongelma korostuu EU:n ulkopuolisten sopimuskumppaneiden kanssa. Toivomme, että viranomaiset ohjeistavat ja neuvovat yrityksiä riittävästi ja tarvittaessa myös lainsäätäjä kiinnittää huomiota datan saatavuuteen”, Kallio painottaa.
Vaikutukset yltävät pk-yrityksiin
Uudet vaatimukset vaikuttavat myös pk-yrityskenttään, vaikka niistä useimmat eivät lainsäädännön piirissä olekaan. Jos pk-yrityksen suorana sopimuskumppanina tai mahdollisesti kauempanakin arvoketjussa toimiva yritys on velvollinen laatimaan kestävyysraportin, se voi edellyttää myös pk-yritystä toimittamaan tietoja esimerkiksi toimintaansa sisältyvistä ympäristöriskeistä. Mikäli tiedonkeruussa ei onnistuta, voi koko sopimussuhde olla vaarassa.
”Myös pienempien yritysten on siksi hyvä olla perillä raportointivaatimuksista ainakin pääpiirteissään ja varautua kysymyksiin aiheesta” Kallio toteaa.
”On myös syytä korostaa, että kestävyysraportointidirektiivi ja raportointistandardit ohjaavat vain raportoinnin sisältöä ja tekotapaa. Varsinaiseen vastuullisuustyöhön puututaan yritysvastuudirektiivissä, jonka käsittely on loppusuoralla.”
Neuvoston, parlamentin ja komission välisissä trilogineuvotteluissa saavutettiin joulukuussa poliittinen sopu direktiivistä yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CS3D). Tekstiä viimeistellään teknisissä neuvotteluissa, ja direktiivi vaatii vielä parlamentin ja neuvoston hyväksynnän tullakseen voimaan. Vaikka uusien velvoitteiden yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, selvää on, että vaatimukset yritysten toiminnalle tiukentuvat merkittävästi.
”Toivottavasti vastuullisuustyö samalla helpottuu siinä mielessä, että direktiivi yhdenmukaistaa vaatimuksia eri EU-maissa. Tämä nähdään vasta, kun direktiivi on hyväksytty ja sen täytäntöönpano jäsenmaissa pääsee käyntiin.”
Linkit vuoden alussa voimaan tulleisiin lakimuutoksiin löytyvät eduskunnan verkkosivuilta, direktiiviteksti eri kielillä on saatavilla EurLex-tietokannasta ja kestävyysraportointistandardeja pääsee lukemaan komission sivuilla.
Kaupan liitto yritysten tukena kestävyys- ja vastuullisuussääntelyn muutoksissa
Kaupan liitto tukee jäsenyrityksiään monin tavoin kestävyys- ja vastuullisuussääntelyn muutoksissa tänä vuonna. Välitämme taustoittavaa tietoa niin Kauppa.fi:llä kuin jäsensivuillamme ja järjestämme napakoita infotilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Kerromme jäsenillemme infotilaisuuksista heti, kun ajankohdat varmistuvat.
