tutkimukset

Kosmetiikkamarkkinat vauhdittuvat ensi vuonna – jo joulupaketteihin kauneustuotteita kääritään viime vuotta enemmän

Kosmetiikkatuotteiden kysyntä on tänä vuonna kasvanut vuoteen 2020 verrattuna, mutta varsinaista kysynnän kasvua odotetaan ensi vuodelle. Eniten pandemia-aika on Suomessa rokottanut meikkien ja hajusteiden ostamista, vähiten henkilökohtaiseen puhtauteen liittyviä tuotteita. Kosmetiikan digiostosten ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa vauhdilla.

Vähittäiskauppa kasvaa, erikoiskauppa osin pahasti koronan kurittama – rakenteellisilla uudistuksilla lisää työpaikkoja alalle

Korona kiritti elektroniikan, rautakaupan ja päivittäistavaroiden myyntiä paikoitellen jopa ennätysmäisesti, mutta monet erikoiskaupan alat kärsivät. Samaan aikaan työpaikkojen kato vähittäiskaupassa on kiihtynyt. Koronaviruksen mahdollinen toinen aalto loppuvuodesta voi yli puolittaa vähittäiskaupalle ennustetun 2,5 prosentin kasvun ja nopeuttaa työpaikkojen häviämistä. Kauppaa piinaavien kannustinloukkujen poistamiseksi tarvitaan rohkeita ja kokonaisvaltaisia rakenteellisia uudistuksia.

Tulevaisuuden kauppa nojaa +55-vuotiaisiin kuluttajiin – mutta tunnemmeko heitä?

Nykyisillä 45−64-vuotiailla on kaikista ikäryhmistä keskimäärin eniten rahaa käytössään. Eläkkeelle siirtyessään heidän ostovoimansa on suurempi kuin nykyisten eläkeläisten. He ovat myös tottuneita digiostajia ja käyttäneet tietotekniikkaa lähes koko työikänsä. Suomalaisen kaupan tulevaisuudelle he ovat elintärkeitä.

Vähittäiskauppa nyt suhdannehuipussa – Tulevaisuuden uhkana yrityskato

Vähittäiskauppa on jo muutaman vuoden kasvanut parin prosentin vauhtia. Ensi vuonna kasvu hidastuu, muttei tyrehdy. Tukkukaupassa liikevaihdon määrän* kasvu sen sijaan hidastui jo viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta se on jopa hieman supistunut. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.

Marketit valtaavat vaatetuksen markkinoita

Vaatteiden kulutus Suomessa kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2023 asti. Suomalaisten vaateostokset ovat 65 prosenttia norjalaisten ostoskorista ja kenkäostokset runsaat puolet itävaltalaisten vastaavasta. Suomalaiset ostavat vaatteita ja kenkiä, myös urheilumuotia, paljon marketeista, jotka ovat jopa lisänneet vetovoimaansa viime vuoteen verrattuna. Näyttääkin siltä, että marketit ovat pystyneet vastaamaan kansainväliseen kilpailuun kuluttajista.

Nuoret vaativat ympäristötekoja – mutta kulutuksen lisääminen tekee iloiseksi

Z-sukupolvi eli 15−25-vuotiaat nuoret shoppailevat mielellään kivijalassa, ja usein matkapuhelin kädessä. Mobiilia käytetään myymälässä varsinkin lisätiedon etsimiseen. Vaikka digiostaminen on tuttua kaikille ikäpolville, nuoret asioivat verkkokaupoissa vanhempia mieluummin – ja varsinkin vaateostoksilla. Suomalaisnuorten mielestä poliitikoilta tarvittaisiin nyt merkittäviä ympäristötekoja, mutta nuoret tunnustavat, että tavaroiden ostaminen tekisi heidät itsensä iloisemmiksi.

Kaupan kasvu hidastuu – verotus syö kilpailukykyä

Kesän 2018 kynnyksellä kaupassa tapahtui käänne, joka näkyi erityisen selvästi tavaratalokaupan ja tukkukaupan liikevaihdon määrässä*: alkuvuoden kolmen prosentin kasvu kääntyi laskuun. Myös erikoiskaupassa ja päivittäistavarakaupassa kasvu hidastui. Kasvun hidastuminen jatkuu myös ensi vuonna, ja työllisyys palautuu lasku-uralle. Kaupan suuri haaste on kotimaassa muodostuva kustannusrasite, jolla on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Arvonlisävero rokottaa nimenomaan kotimaassa tehtävää työtä.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi