verkkokauppa

Analyysi: Tullivapaudella tuetaan kiinalaista verkkokauppaa ja rangaistaan kotimaista

Toni Jääskeläinen
Vuoden 2021 voimaan tulleen EU-direktiivin myötä EU:n ulkopuolelta Suomeen tuoduista tilauksista on pitänyt maksaa arvonlisäveroa ensimmäisestä sentistä lähtien. Ennen direktiiviä kuluttajien oli mahdollista tilata enintään 22 euron arvoisia paketteja EU:n ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta, verovapaasti. Kilpailun kannalta tämä oli kestämätöntä, sillä myydessään vastaavia tuotteita suomalaiset kaupat joutuivat lisäämään tuotteen hintaan 24 prosentin arvonlisäveron. Verovapaus olikin helppo nähdä tukena kiinalaisille ja muille EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille.

Kotimainen verkkokauppa on pandemian voittaja – digiostamisen kasvu hidastuu

Kotimainen verkkokauppa valtaa edelleen markkinoita. Kaupan liiton digiostamista koskevan tutkimuksen mukaan jo 64 prosenttia digiostoksista jää kotimaahan, kun vuonna 2017 osuus oli 54 prosenttia. Vaikka suomalaiset palauttavatkin verkko-ostoksiaan eurooppalaisittain maltillisesti, tuotepalautukset ovat yleistyneet kasvaneen digiostamisen myötä. Venäjän hyökkäyssota ja Kiinan pahentunut koronatilanne hidastavat verkkokaupan kasvuvauhtia alle 2010-luvun keskiarvon.

Kilpailu kirittää ruoan verkkokauppaa – Asiakkaat hakevat arjen helppoutta

Säännöllisesti päivittäistavaroiden verkkokauppaa käyttävien määrä on yli kaksinkertaistunut verrattuna aikaan ennen koronaa alkuvuonna 2020. Etenkin lapsiperheet ostavat päivittäistavaroita verkkokaupasta muita ahkerammin, ja he olisivat myös muita kiinnostuneempia sitä kokeilemaan. Uusien yritysten ja toimintatapojen myötä kilpailu ruoan verkkokaupassa on nyt vasta toden teolla alkanut.

Muotikauppa koronan jälkeen – Miten ala toipuu koronan iskusta?

Viime vuonna kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat 24 prosenttia, ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liiton ennusteen mukaan vaatetuksen kuluttajamarkkinat eivät lähivuosina palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Suurimmiksi ongelmiksi muotikaupan tulevaisuudelle Suomessa yritykset näkevät korkean kustannustason, heikon ostovoiman, ulkomaisten yritysten suotuisammat kilpailuedellytykset sekä sen, ettei alan digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi. Ennen pandemiaa puolella muotikaupoista ei ollut verkkokauppaa, ja edelleenkään runsas viidennes ei sellaista edes suunnittele.

Korona kiihdytti osan yrityksistä digiloikkaan, osa tarvitsee tukea − eurooppalainen verkkokauppa jatkaa kasvuaan

Verkkokauppa kasvoi Euroopassa 10 prosenttia viime vuonna. Koronavirus ja sen hidastamiseksi asetetut rajoitukset johtivat siihen, että kuluttajat siirsivät hankintojaan verkkoon, mutta koronakriisi kohteli kaupan alan yrityksiä hyvin eri tavoin. Vaikka verkkokauppa ja erilaiset digihankkeet ottivat harppauksia sekä Suomessa että muualla Euroopassa, osaajapula uhkaa positiivista kehitystä, ja ala tarvitsee tukea digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen.

Verkkokaupan alv-uudistukset keventävät yritysten hallinnollista taakkaa ja parantavat kotimaisen kaupan kilpailukykyä

Hand holding credit card and using computer desktop. Online shopping payment and e-commerce concept
Vuoden merkittävin arvonlisäverotusta koskeva uudistus lähestyy kovaa vauhtia. Heinäkuun alusta lähtien rajat ylittävä kuluttajamyynti eli etämyynti muuttuu, kun verkkokaupan ei tarvitse enää rekisteröityä kaikkiin niihin maihin, joissa sillä on toimintaa. Myös EU:n ulkopuolelta tilatuille vähäarvoisille verkkokauppaostoksille on tulossa kauan odotettu arvonlisävero, joka edistää kansainvälisen verkkokaupan tasapuolisuutta.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje »