verot

Pääministeri Petteri Orpon hallitus julkaisi kehysriiheen sisältyvät sopeutustoimet huhtikuun puolivälissä.  Toimet sisälsivät leikkauksia, mutta hallitus päätti korottaa myös veroja erityisen kovakätisesti − ja painotti arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja. Tässä uutisessa käydään läpi veronkorotusten sisältöä ja niiden aikatauluja. Ne koskettavat myös kauppaa.

Näinä päivänä syyskausi pyörähtää taas kunnolla käyntiin. Ensimmäiset koululaiset ja opiskelijat kirmaavat opintielle ja työpaikoilla lopetellaan viimeisiä lomaviikkoja. Helteitä riittää vielä joksikin aikaa, mutta viilenevät kelit ja pimenevät illat lähestyvät vääjäämättä.

Verohallinto myönsi tammikuun toisella viikolla yrityksille mahdollisuuden hyödyntää lyhennysvapaata maksujärjestelyssä oleville veroilleen. Maksujärjestelyyn on mahdollista saada enintään kolme kuukautta lyhennysvapaata. Lyhennysvapaa hyödyttää niitä yrityksiä, joilla on jo voimassa oleva maksujärjestely. 

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää maan hallitukselta palvelualojen yritysten vähähiilisyyttä tukevia päätöksiä. Keskeinen tällainen päätös olisi palvelualan sähköveron alentaminen. Sähköveron alennuksella turvattaisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä ja kotimaisia työpaikkoja. Yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa kamppaileva palvelusektori maksaa tällä hetkellä 45 kertaa kalliimpaa sähköveroa teollisuuteen verrattuna.

Koronakriisi on saanut monet yritykset pohtimaan keinoja, joilla muistaa tai palkita työntekijöitään hyvästä suoriutumisesta haastavan kevään jälkeen. Toisin kuin merkkipäivälahjat, tällainen palkkio rinnastetaan verotuksellisesti palkan maksamiseen, josta työnantajan pitää tilittää niin sivukulut kuin verotkin.