Suomen puolivuotinen puheenjohtajuus ajoittuu parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan, jolloin komission muutoin niin tehokas lainsäädäntökoneisto on ”huoltoseisokissa”. Ylösajo tapahtuu vasta loppuvuodesta, kun uusi komissio on läpäissyt neuvoston ja parlamentin seulan.

Uutta lainsäädäntöä ei ole tulossa neuvoteltavaksi Suomen vetovastuun aikana. ”Toki joitakin merkittäviä säädösehdotuksia on vanhastaan työn alla. Näistä mainittakoon esimerkiksi sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, josta neuvosto ei ole onnistunut löytämään sopua usean puheenjohtajamaan yrityksistä huolimatta. Kompromissin löytäminen jäsenmaiden välillä ei liene helppoa Suomenkaan vetäessä neuvotteluita”, kertoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto.

Lainsäädäntötyön jäädessä taka-alalle on Suomella puheenjohtajana oiva tilaisuus tuoda esiin näkemyksiään tulevan komission poliittisia painopisteitä valmisteltaessa.

”Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma on odotetun pragmaattinen ja EU-myönteinen. Suomen prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana ja kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen”, Koivisto listaa ja lisää: ”Suomen esille nostamat ilmastonmuutoksen torjunta ja kiertotalous nousevat varmasti myös komission prioriteetteihin.”

Ylikansallinen alustatalous vaatii kestävää sääntelyä

Suomi korostaa myös EU:n sisämarkkinoiden kilpailukykyä, erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita ja digitaalisuuden merkitystä talouskasvun kannalta. Tässä Suomi tavoittelee ohjelmansa mukaan ”horisontaalista lähestymistapaa, joka huomioi datatalouden roolin ja tarpeet yli sektoreiden”.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on hieman samantyyppinen kirjaus. ”Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja ja vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä”, Koivisto vertaa.

Koiviston mielestä suomalaisen kaupan alan kannalta on erittäin positiivista, että Suomi vaikuttaa ottaneen ennakkoluulottoman, mutta samalla realistisen suhtautumisen digitaalisuuden mahdollisuuksiin – tiedostaen kuitenkin sääntelytarpeen esimerkiksi alustataloudessa.

”Sääntelyn horisontaalista tarkastelua tarvitaan erityisesti, jotta EU:n ulkopuolisten verkkoalustojen kuluttajakauppaa ja vastuukysymyksiä koskevat epäkohdat voitaisiin kestävästi ratkaista”, Koivisto linjaa.

Kuva: 123RF