Kilpailuneutraliteetti on turvattava lääkejakelun uudistuksella
Yksityinen sektori tuottaa suurimman osan perustason silmäterveyspalveluista. Lääkejakelua uudistamalla saataisiin asiakaslähtöinen toimintamalli sekä vahvistettaisiin kilpailuneutraliteettia.
Optisen alan kokonaismarkkina on 574,2 miljoonaa euroa, noin 80 prosenttia markkinasta on säänneltyä optista kauppaa ja loput luvanvaraisia silmäterveyspalveluita. Ala työllistää 1300 laillistettua optometrian ammattilaista, 400 silmätautien erikoislääkäriä ja 1500 muuta optisen alan ammattilaista.
Yksityinen sektori tuottaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa silmäterveyskäyntiä. Käynneistä miljoona on optikkokäyntejä ja puoli miljoonaa silmälääkärikäyntejä. Perustason silmäterveyspalvelut tuotetaan Suomessa lähes kokonaisuudessaan yksityisellä puolella ja vajaan 700:n optikkoliikkeen verkosto silmälääkärivastaanottoineen kattaa hyvin koko Suomen. Julkisen puolen silmäterveydenhuolto on keskittynyt pääasiassa erikoissairaanhoitoon, joten useimmat meistä suuntaavatkin tottuneesti optikkoliikkeeseen näkö- tai silmäongelmien ilmetessä.
Väestömme ikääntyessä silmäsairauksista kärsivien määrä kasvaa, sillä silmäsairauksista yleisimmät – diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset, kaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma – liittyvät kaikki myös ikääntymiseen ja esiintyvät suurimmaksi osaksi ikäihmisillä. Tämän myötä silmäterveydenhuollon kustannukset yhteiskunnalle kasvavat tulevina vuosina ja silmäterveyskäyntimäärät moninkertaistuvat, koska suurinta osaa edellä mainituista silmäsairauksista ei pystytä hoitamaan yhdellä käynnillä, vaan ollaan jatkuvassa hoitoputkessa, joka tarkoittaa useita käyntejä vuodessa – tarkoittaen myös voimakasta resurssien sitomista hoidon takaamiseksi.
Moniammatillinen lääkejakelu ja reseptilääkkeiden saanti suoraan optikkoliikkeistä tukisi niin asiakkaan kuin yhteiskunnan etua
Perustason silmäterveyspalveluista enemmistö tuotetaan optikkoliikkeissä ja suuri osa silmälääkeresepteistä kirjoitetaan silmälääkärivastaanotoilla optikkoliikkeissä, joten on asiakkaalle huomattavasti vaivattomampaa ja kustannustehokkaampaa saada hankittua tarvitsemansa lääkkeet lääkärikäynnin yhteydessä yhden pysähdyksen taktiikalla. Tätä tukee myös Sitran vanhemman neuvonantajan Liisa Hyssälän johtaman selvitysryhmän Apteekkitoiminnan uudistamisen suuntaviivat -raportti, joka julkaistiin kesäkuussa 2018. Raportin mukaan apteekkisääntelyn purkaminen näkyisi asiakkaalle palvelussa, lääkkeiden hinnoissa, saatavuudessa, palvelun nopeudessa ja joustavuudessa.
”Jotta kilpailu olisi neutraalia, niin myös terveydenhuollon palveluntuottajilla tulisi olla sama mahdollisuus jaella lääkkeitä kuin apteekeilla tuottaa terveydenhuollon palveluita.”
Lääkejakelun uudistamisella huolehdittaisiin myös elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja kilpailuneutraliteetista. Lainsäädännössä on ollut perinteisesti “palomuuriajattelu” lääkkeiden määrääjän ja jakelijan välillä, mutta tämä muuri on rapautunut viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, kun apteekeissa on alkanut toimia terveyskioskeja, sairaanhoitajien vastaanottoja ja lääkärien etävastaanottoja.
Tällä hetkellä vain apteekin tiloissa voi sekä tuottaa terveydenhuollon palveluita että myydä lääkkeitä, apteekit ovat siis jo muovautuneet perinteisestä puhtaan lääkejakelijan roolista kohti kokonaisvaltaisempaa terveydenhuollon toimijaa – muilla toimijoilla tätä kokonaisvaltaisuuden mahdollisuutta ei ole. Kukaan ei varmasti halua palauttaa apteekkeja puhtaasti lääkejakelijoiksi. Jotta kilpailu olisi neutraalia, niin myös terveydenhuollon palveluntuottajilla tulisi olla sama mahdollisuus jaella lääkkeitä kuin apteekeilla tuottaa terveydenhuollon palveluita. Optikkoliikkeillä tulisi siis esimerkiksi olla mahdollisuus yleisimpien silmälääkkeiden jakeluun.
Optikot, kuten farmaseutit ja proviisoritkin, ovat olleet jo vuosikymmeniä laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Suomessa koulutetaan koko ajan enenevässä määrin myös kliinisen optometrian maistereita, joilla on koulutuksensa kautta farmasiaan liittyvää osaamista. On luonnollinen jatkumo saada lääkejakelu myös optikkoliikkeisiin, lääkitysturvallisuutta unohtamatta. Nykyteknologian avulla farmasian ammattilaisten osaaminen on mahdollista järjestää optikkoliikkeen palveluprosessin osaksi esimerkiksi jo verkkoapteekeista tutuilla toimintatavoilla.
Henri Vuorinen on Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n hallituksen puheenjohtaja, optikko ja yrittäjä. NÄE ry on Kaupan liiton jäsenliitto.
Lue myös:
Lääkkeet asiakkaille kaikkialla Suomessa
Suomi ansaitsee apteekkiuudistuksen
Kaupan liitto SuomiAreenassa: Apteekkisääntelyn uudistaminen helpottaisi kuluttajien arkea
