Hyvinvoiva esihenkilö vaikuttaa koko työpaikan arkeen – myös TES:ssa huomioitu esihenkilöiden työhyvinvointi

Kaupan liiton, KEY:n ja PAM:in esihenkilöiden työhyvinvointihankkeesta saatu tutkimustieto on heijastunut vuosien 2022 ja 2023 sopimuskierroksilla neuvoteltuihin vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimuksiin. Hankkeen kyselytulokset ovat luoneet luontevasti hankkeen osapuolten välille vuoropuhelua siitä, mitkä esihenkilöiden työhyvinvointia tukevat ratkaisut voisivat olla työehtosopimusteitse edistettäviä ja mitkä puolestaan yrityksissä sisäisesti ratkaistavia asioita.

Työehtosopimuskierroksella 2022 sovittiin suurin osa työhyvinvointia ja työn voimavaratekijöitä edistävistä tes-määräyksistä. Lisäksi kierroksella 2023 tehtiin joitain täsmennyksiä. Työehtosopimuskirjauksilla asetetaan suosituksia ja velvoitteita niin työnantajalle kuin myös esihenkilölle käydä keskusteluita muun muassa palkkauksesta, työn kuormitustekijöistä, koulutustarpeista ja resurssien riittävyydestä.

• Esihenkilön työtehtävien tulee olla esihenkilön vapaalla ollessa järjestetty siten, että vapaalla olon tarkoitus toteutuu, esim. sijaisuusjärjestelyin tai muilla työnantajan päättämillä tavoilla (Vähittäiskaupan esihenkilöiden tes. 2 § 3 k)
• Vapaan ja työajan tosiasiallisesta toteutumisesta käydään keskustelut jommankumman osapuolen aloitteesta. (tes 4 § 4 k)
• Työnantaja ja esihenkilö keskustelevat vuosittain palkkauksesta ja sen määräytymisen perusteista kuten työnantajan mahdollisesti noudattaman palkkausjärjestelmän soveltaminen sekä mahdollisten korvausten ja/tai lisien perusteet. Keskustelun tavoitteena on myös lisätä esihenkilön ymmärrystä palkkausjärjestelmästä ja sen perusteista. (tes 6 § 5k)
• Palkkakeskustelun päätteeksi tai työpaikalla muuna ajankohtana käydään keskustelu esihenkilön työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Lisäksi keskustelussa käsitellään 2 § 3. kohdassa tarkoitettujen vapaiden toteutuminen sekä esihenkilön osaamista tukevat koulutus- ja perehdyttämistarpeet. (tes 6 § 6 k)
• Esihenkilön aloitteesta käsitellään mm. esihenkilötyölle varatun ajan ja resurssien riittävyys (tes 6 § 7 k)
• Milloin esihenkilö joutuu pakottavista syistä työajan ulkopuolella muutoin hoitamaan työtehtäviä, toteutunut työaika on lisä- tai ylityötä eikä se vähennä tasoittumisjakson tunteja, ellei esihenkilön aloitteesta muuta sovita. (tes 6 § 8 k)

Kaupan työnantajat tekevät jo paljon työntekijöidensä työhyvinvoinnin eteen ja myös esihenkilöiden työhyvinvointiasioissa on monilla osa-alueilla edistytty – tämä näkyy tutkimustuloksissakin.

Useissa yrityksissä on otettu esimerkiksi käyttöön erilaisia sijaisjärjestelyjä, joilla turvataan esihenkilölle mahdollisuus tosiasiallisesti olla vapaalla, ja siten on parannettu työn ja vapaan välistä rajanvetoa.

”Olemme kuitenkin saaneet myös huolestuttavia tietoja siitä, että kaikkialla työehtosopimusten pakollisia määräyksiä, esimerkiksi vuosittain käytävistä palkkakeskusteluista ja työajan ulkopuolella tehdyn työn katsomisesta lisä- tai ylityöksi ei ole noudatettu tai ainakaan kaikki esihenkilöt eivät ole näin kokeneet”, Kaupan liiton asiantuntija Anniina Ulvila kertoo.

”Työehtosopimuksessa sovitut määräykset käydä keskustelua voivat joskus tuntua ”paperinmakuisilta” ja ne saatetaan nähdä lähinnä hallinnollista taakkaa lisäävinä. Ideana näissä tes-määräyksissä on kuitenkin ollut luoda luontevia tilaisuuksia työnantajalle ja esihenkilölle käydä vuoropuhelua työhyvinvointiin liittyvistä asioista”, Ulvila jatkaa.

Työhyvinvointi vaatii työnantajan ja -tekijän yhteistyötä

Viimeisimmässä syksyllä 2023 tehdyssä esihenkilöiden työhyvinvointihankkeen kyselyssä kävi myös ilmi, että esihenkilöillä on aiempaa enemmän jaksamishuolia. Nämä liittyvät varmasti moneen asiaan, muun muassa vallitsevaan maailmantilanteeseen kriiseineen, mutta työnantajan ja työntekijän välisillä keskusteluilla voidaan vaikuttaa tähän ja nostaa esiin myös työn voimavaratekijöitä.

”On ylipäätään tärkeää, että arjen kiireen keskellä käydään keskustelua. Parhaimmillaan esihenkilöistä huolehtimalla parannetaan koko henkilöstön saatavuutta. Hyvinvoiva esihenkilö on työyhteisön paras tuki – jos esihenkilö ei jaksa, se heijastuu väistämättä viimekädessä myös muuhun henkilöstöön”, Ulvila huomauttaa.

Työhyvinvointi ei kehity itsekseen tai tyhjiössä. Se vaatii työnantajan ja työntekijän välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimuksen edellä avattujen määräysten tarkoitus on avata näille keskusteluille säännöllinen ja luonteva paikka.

”Työantajaliittona meillä on myös lakiin perustuva ns. valvontavelvollisuus, eli velvollisuus valvoa, että jäsenistömme noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Tästäkin syystä pyydämme, että otatte yrityksissänne agendalle luoda tarpeelliset väylät työehtosopimuksen mukaisten keskusteluiden käymiseksi ja mikäli teillä sellaiset jo on, huolehditte, että keskusteluita myös tosiasiallisesti käydään työpaikoilla”, Ulvila kannustaa.

Lääkäri Aki Hintsa on kiteyttänyt hyvinvoinnin merkityksen osuvasti siten, että menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Hyvinvoiva työyhteisö luo siten menestystä. Lisäksi hyvinvoiva työyhteisö luo myös hyvää mainetta ja näin houkuttelee osaavia ja hyviä työntekijöitä vetovoimaisen työnantajan palvelukseen.

Etenkin nykypäivän työelämässä, jossa työntekijät vaihtavat helpommin ja useammin työpaikkaa, on tärkeää panostaa näihin asioihin työvoiman saatavuuden turvaamiseksi – vastuullisuus on suuri kilpailutekijä.

”Pysyvät muutokset usein vaativat kulttuurimuutosta työpaikoilla, mutta järjestelmällinen työ kantaa varmasti hedelmää hankalassa resurssipulan aikakaudessa. Tästä on jo monia hyviä esimerkkejä jäsenyrityksistämme”, Ulvila toteaa.

Olemme kolmen jutun sarjassamme avanneet eri näkökulmista esihenkilöiden työhyvinvointia ja siihen liittyviä kysymyksiä. Muut artikkelit aiheesta löydät alta.

Työaikasääntely on osa työturvallisuutta: Työnantajan pitää tietää, jos työntekijä tekee töitä omalla ajallaan

Tokmannilla esihenkilöiden työhyvinvoinnin eteen tehty työ näkyy hiljalleen tuloksissa