Kaupan vastuullisuuskyselyssä näkyi kasvanut regulaatiopaine – yritykset kokivat sen tärkeimmäksi vastuullisuuden ajuriksi ja haasteeksi

Kyselyyn vastasi 64 (2023: 63) kaupan eri toimialoja edustavaa yritystä, jotka antoivat liitolle arvokasta tietoa vastuullisuustyöstään. Kattavia toimialatasoisia johtopäätöksiä vastausten perusteella ei voi tehdä, mutta yritysten vastaukset ja näkemykset antavat kuitenkin kiinnostavan, ajankohtaisen poiminnon kaupan alan vastuullisuustekemisestä ja myös arjen haasteista. Liitossa tietoa hyödynnetään niin konkreettisessa toiminnan suunnittelussa kuin viestinnässä ja keskusteluissa sidosryhmien kanssa. 

Kaupan liitto lähestyi kyselyllä jäsenyritysten toimitusjohtajia tai vaihtoehtoisesti vastuullisuuspäättäjiä, ja kaikki vastaajat edustivat eri yrityksiä. Tänä vuonna kysely lähetettiin lisäksi Autoalan Keskusliiton ja Teknisen Kaupan Liiton jäsenille, samoin Erikoiskaupan liitto Etu tarjosi jäsenliitoilleen mahdollisuutta osallistua. Kysely toteutettiin Forms-työkalulla helmi-maaliskuussa 2025, ja vastausaikaa oli runsaat kolme viikkoa. 

Kyselyyn vastanneet 65 yritystä edustivat melko tasapuolisesti kaupan eri toimialoja. Liikevaihdon osalta vastaajia oli alle 5 miljoonan euron liikevaihdosta yli 500 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin, sekä tasaisesti siltä väliltä, kuitenkin hyvin pienten yritysten osuuden hieman painottuessa. Myös työntekijöiden määrän näkökulmasta pienemmät yritykset painottuivat hieman vastaajissa. 14 % (2023: 19 %) vastanneista oli yli 500 työllistäviä, ja 17 % (2023: 23 %) kuului tulevan CSRD-raportointivelvoitteen* piiriin.

Keskeisinä pidetyt vastuullisuuden teemat – kärjessä työhyvinvointi ja energiatehokkuus 

Vastaajista 77 % (2023: 76 %) kertoi, että yrityksessä on määritelty vastuullisuusohjelma, -politiikka tai -toimintaohjeet, tai että ne määritellään kuluvana vuonna. Yritykset, joita CSRD-raportointivelvoitteet koskevat, olivat selvästi liikkeellä vastuullisuustyössään. Ne vastaajat, joilla vastuullisuus ei ollut määriteltynä, eivät myöskään kuuluneet tulevien raportointivelvoitteiden piiriin.  

Yrityksistä 64 % (2023: 63 %) oli määrittänyt keskeisiä vastuullisuusteemoja. Kaikki vastaajat olivat nostaneet työhyvinvoinnin sekä energiatehokkuuden tärkeiksi teemoiksi. Merkittävin muutos edelliseen kyselyyn verrattuna oli ihmisoikeus- ja ilmastonmuutosteemoihin liittyvän huomion kasvu – lähes kaikilla yrityksillä (93 %) (2023: 85 %) nämä olivat nyt mukana vastuullisuusohjelmissa. Tasa-arvo, syrjimättömyys ja monimuotoisuus oli edellisessä kyselyssä kaikilla ohjelmissa, mutta nyt osuus oli laskenut 95 %:iin. Luonnon monimuotoisuus sekä alueellinen työllistyminen pysyivät samoilla painotuksella ollen vähiten huomioita saavia teemoja.  

Lainsäädännön kiristyminen keskeisenä ajurina 

Keskeisimpinä vastuullisuuden kehittämisen ajureina pidettiin lainsäädännön kiristymistä ja kumppaneiden vaatimuksia ja odotuksia. Lainsäädännön kiristymistä korosti 66 % (2023: 56 %) ja kumppaneiden vaatimuksia ja odotuksia taas 55 % (2023: 43 %). Painotuksissa tapahtui selkeä muutos edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2023 kuluttajien odotukset ja tarpeet nousivat tärkeimmäksi ajuriksi, mutta tänä vuonna niitä korosti 45 % vastaajista (2023: 65 %). 

Myös avoimissa vastauksissa, vastuullisuuden haastavimpia teemoja kysyttäessä, painottuivat regulaation vaatimukset sekä niihin liittyvät tiedonkeruu- ja resurssihaasteet. Näiden lisäksi myös muissa kysymyksissä korostui tämänhetkinen epävarmuus vastuullisuusregulaatiossa. Lähes joka toinen vastanneista (45 %) kokee tarvitsevansa apua lainsäädännön ja vaatimusten muutoksiin. 

 

Tasa-arvo, syrjimättömyys ja monimuotoisuus tunnistetaan – edistävät toimintasuunnitelmat puuttuvat vielä monilta 

Tasa-arvo, syrjimättömyys ja monimuotoisuus ovat edelleen hyvin tunnistettuja teemoja vastuullisuustyöhön panostavissa yrityksissä, vaikka niiden painotus oli pudonnut viisi prosenttiyksikköä edelliseen kyselyyn verrattuna. 

Hieman yllättäen niistä yrityksistä, joissa tasa-arvo, syrjimättömyys ja monimuotoisuus oli vastuullisuusohjelmassa painotettuna, vain 40 %:lla oli laadittu monimuotoisuutta ja inkluusiota edistävä toimintasuunnitelma, ja tavoitteita oli asettanut vain puolet. 

Monimuotoisuus- ja inkluusiokoulutusten määrä näyttää vähentyneen verrattuna vuoden 2023 kyselyyn. Tässä on kuitenkin huomioitava, että tällä kertaa kysymyksessä monimuotoisuus ja inkluusio oli yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, kun taas edellisessä kyselyssä ne käsiteltiin erikseen. 

Työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä edistetään myös vapaaehtoisilla toimilla 

Säännölliset työtyytyväisyyskyselyt sekä tavoite- ja kehityskeskustelut ovat työnantajalle tärkeitä vuorovaikutuksen, seurannan ja kehittämisen kanavia. Niihin kannattaa panostaa kaikenkokoisissa yrityksissä ja kaikentyyppisissä työsuhteissa. 

Työhyvinvointi on edelleen merkittävä vastuullisuusteema kaikissa niissä yrityksissä, joissa on määritelty vastuullisuusohjelma, -politiikka tai -toimintaohjeet. Säännöllinen työtyytyväisyyskysely oli käytössä 72 %:lla vastanneista yrityksistä (2023: 78 %), ja 51 % (2023: 62 %) oli asettanut työtyytyväisyydelle tavoitteita, joiden edistymistä seurataan vuosittain. Pientä notkahdusta on havaittavissa edelliseen kyselyyn verrattuna, mikä saattaa selittyä pienten yritysten suuremmalla osuudella tämän vuoden vastaajissa. 

Yrityksissä työhyvinvointia edistetään myös monilla vapaaehtoisilla toimilla. Runsaasti mainintoja saivat muun muassa merkkipäivien huomioiminen, liikunta- ja kulttuuriedut, lakisääteistä laajempi työterveyshuolto sekä erityisonnistumisten palkitseminen. Perhevapaiden pitämiseen kannustaminen nousi selvästi edellisestä kyselystä: 44 % yrityksistä ilmoitti tukevansa sitä (2023: 29 %). Tämä kehitys voi selittyä ainakin osittain kevään 2023 kaupan TES-kierroksella, jossa sovittiin pidemmästä palkallisesta perhevapaasta ei-synnyttäville vanhemmille. 

Tasa-arvoa naisten ja miesten välillä varaa vielä kehittää  

Kyselyssä tarkasteltiin naisten osuutta hallituksessa, johtoryhmässä, esihenkilöinä, asiantuntijoina sekä työntekijöinä ja toimistohenkilöinä. Vastaukset olivat lähes samat kuin vuoden 2023 kyselyssä. 

Vastanneista yrityksistä lähes kahdessa kolmasosassa naisten osuus hallituksessa oli alle puolet, ja puolessa yrityksistä naisia oli johtoryhmässä alle puolet. Sen sijaan työntekijöiden ja toimistohenkilöiden ryhmässä naisten osuus oli yli 50 prosenttia kahdessa kolmasosassa vastanneista yrityksistä. Vastanneiden yritysten sukupuolijakauma ei täysin edusta kaupan alaa yleensä, sillä toimialalla työskentelee suurin piirtein yhtä paljon naisia kuin miehiä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tilastojen mukaan. 

Samankaltaista tilannetietoa ovat välittäneet myös Impaktly Nordic Business Diversity Index 2025 -tulokset*** sekä Keskuskauppakamarin Naiset pörssiyhtiöiden johdossa – kansainvälinen vertailu 2025****.  

Keskuskauppakamarin tuoreessa vertailussa johtopäätöksenä oli, että hallitustasolla naisten osuus on kasvanut johtoryhmätasoa nopeammin. On kuitenkin huomioitava, että kauppakamarin vertailussa ovat olleet mukana vain maan suurimmat ja vaihdetuimmat yhtiöt. Vertailussa myös havaittiin, että Suomen sijoitus hallitusvertailussa on pudonnut tänä vuonna ollen ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolella EU/ETA-valtioiden vertailussa. Johtoryhmävertailussa Suomen sijoitus on vielä kärkikymmenikössä. 

Useassa EU-jäsenvaltiossa naisten osuuden kasvua hallitustasolla on vauhdittanut kiintiölainsäädäntö. EU:n kiintiödirektiivi tuo lakisääteiset kiintiötavoitteet kaikkiin jäsenvaltioihin. Direktiivin mukainen kiintiötavoite tulee saavuttaa 30.6.2026 mennessä. Vaikka Suomessa jo 60 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä täyttää kiintiötavoitteen, kiintiötavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että naisten osuus hallituksen jäsenistä kasvaa viime vuosien keskimääräistä tahtia nopeammin. Keskuskauppakamarin vertailussa on myös todettu, että hallituskiintiöt eivät ole pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämisessä: naisten suuri osuus hallituksessa ei välttämättä johda naisten suureen osuuteen johtoryhmässä. Suuressa osassa niistä maista, joissa on jo säädetty kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla. Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa.**** 

Viestintään halutaan panostaa – pientä varovaisuutta kuitenkin havaittavissa 

Vastanneista 58 %:lla (2023: 62 %) oli verkkosivuillaan vastuullisuusosio, ja 43 % (2023: 48 %) kertoi viestivänsä aktiivisesti yrityksen vastuullisuudesta sosiaalisessa mediassa. Yrityksistä 40 % (2023: 41 %) julkaisi myös vastuullisuusraportin tai -katsauksen. 

Vastuullisuusviestintä näyttää hieman vähentyneen edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritysten osuus, jotka eivät viesti vastuullisuudestaan lainkaan, nousi 14 %:iin (2023: 8 %). Lisäksi yritysten osuus, jotka vielä pohtivat omaa vastuullisuuslinjaansa, nousi 25 %:iin (2023: 17 %). 

Tämän kehityksen taustalla voi olla se, että vastanneissa oli tänä vuonna enemmän pieniä yrityksiä. Myös epävarmuus ja huoli viherpesusyytöksistä saattavat vaikuttaa yritysten varovaisuuteen vastuullisuusviestinnässä. 

Haasteellisia vastuullisuusteemoja mainittiin useita  

 Vastuullisuusteemoja, joita pidettiin edelleen haasteellisina, mainittiin runsaasti. Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin päästöihin liittyvät laskentahaasteet ja ilmastonmuutos. Kiertotaloudesta ja luonnon monimuotoisuudesta (biodiversiteetistä) vastaajat mainitsivat suurempia kokonaisuuksia, eivätkä vielä yhtä tarkasti kuin esimerkiksi hiilidioksidipäästöihin liittyvät laskennat. 

Erityisesti vastauksissa painottuivat vastuullisuusregulaation mukanaan tuomat selvitystarpeet ja raportointipaineet – nämä nousivat esiin suurimpana huolena. Aikaisemmin korostettu hankintaketjujen monimutkaisuus ja niistä saatavien luotettavien tietojen puute ovat edelleen merkittäviä haasteita yrityksille. Kyselyssä nousi myös huoli kilpailukyvystä ja kuluttajien maksuvalmiudesta vastuullisiin tuotteisiin. 

 

Tavoitteena kestävästi kilpailukykyinen kauppa 

Kaupan vastuullisuuskysely kertoo, että vastaajapoolissa vastuullisuuden merkitys on laajalti tunnistettu, ja monissa vastaajayrityksissä se on osa päivittäistä toimintaa. Toisaalta useille vastaajista konkreettiset teot ja tavoitteet ovat edelleen etäisiä tai vasta tulossa suunnittelupöydälle.

”Regulaatiomuutosten myllerryksessä on tärkeää säilyttää kirkas suunta kohti kestävästi kilpailukykyistä kauppaa: tunnistaa olennaisia vastuullisuusteemoja, asettaa tavoitteita, tehdä johdonmukaista työtä niiden saavuttamiseksi ja seurata kehitystä”, Kaupan liiton viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Pia Pere-Vanhanen toteaa.

”Kaupan vastuullisuuskysely antaa meille tärkeää tilannetietoa alan yritysten vastuullisuustyöstä ja sen haasteista. Ajankohtaistietoa tarvitaan, samoin ketteriä työkaluja. Yrityksille vastuullisuussääntelyn selkeyttäminen etenkin raportointivaatimusten näkökulmasta on toivottu kehityssuunta”, hän jatkaa.

Kaupan liitto kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn arvokasta panostaan antaneita jäsenyrityksiä sekä yhteistyöhön osallistuneita jäsenliittoja – Autoalan Keskusliittoa, Teknisen Kaupan Liittoa ja Erikoiskaupan liitto Etua.

Kaupan vastuullisuuskysely toteutettiin Kaupan liiton ja ToDD:n Satu Pahkalan yhteistyönä nyt toista kertaa. Kysely on osa kaupan liittojen laajempaa vastuullisuustyön kokonaisuutta, jossa kaupalle on määritelty yhteinen tavoite, kestävästi kilpailukykyinen kauppa, sekä ensisijaiset indikaattorit toimialatasoisen vastuullisuuden seurantaan. Kyselyn tulokset kytketään osaksi Kaupan vastuullisuuskoostetta, joka julkaistaan kevätkaudella 2025.    

Lisätietoa: 

• Kattava kooste Kaupan vastuullisuuskyselyn 2025 tuloksista jäsensivuillamme (Kaupan liiton yritysjäsenille): Kaupan vastuullisuuskyselyllä arvokasta tilannetietoa toiminnan kehittämiseen | Kaupan liiton jäsensivut > 

• Kaupan toimialan vastuullisuustyöstä >

• Kestävästi kilpailukykyinen kauppa -tavoitteesta >

*) CSRS-raportointivelvoitteiden eteneminen, nykytilanne 3/2025:  

• 2024 ja raportointivelvoitteet koskettavat yli 500 henkilöä työllistäviä listattuja yrityksiä. Ensimmäiset raportit tulee julkaista vuonna 2025 vuoden 2024 tiedoilla. 
• 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan myös vähintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä tai yrityksiä, joiden nettoliikevaihto on 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma 25 miljoonaa. 
• 2026 raportointi laajenee koskemaan listattuja pk-yrityksiä. Niiden tulee julkaista ensimmäiset raportit vuonna 2027 vuoden 2026 tiedoilla.

EU-komissio julkaisi 26.2.2025 Omnibus-paketin, jossa esitetään muutoksia mm.  kestävyysraportointidirektiiviin. Jos ehdotus menee läpi, se muuttaa merkittävät EU-sääntelyä ja vaikuttaa yritysten raportointivelvollisuuksiin. Suomessa noudatetaan nyt voimassa olevaa kestävyysraportointilainsäädäntöä. 

***) Nordic Business Diversity Index 2025: Nordic Business Diversity Index 2025 | Impaktly 

****) Naiset pörssiyhtiöiden johdossa – kansainvälinen vertailu, maaliskuu 2025 I Keskuskauppakamari