verotus

Kannustinloukkuja on pyritty purkamaan jo lähes 30 vuotta. Vaikka erilaisia loukkuja on pystytty välillä lieventämään, itse ongelma on sitkeä. Vanhenevassa yhteiskunnassa kannustinloukkujen vaikutus työn tarjontaan kärjistyy ja siksi ratkaisuja ei voi enää siirtää. Yksittäisiä tulosidonnaisia järjestelmiä viilaamalla kannustinloukkuja ei pystytä purkamaan. On rakennettava yhtenäinen järjestelmä, joka korvaisi toisistaan erilliset tukimuodot, kirjoittaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja analyysissaan.

Kun Toni Jääskeläinen vuonna 2017 aloitti Kaupan liiton veroasiantuntijana, tehtävä oli uusi ja koko veroprofiili piti rakentaa alusta. Pestiin kuului alussa lähes yksinomaan alv-kysymyksiä, sittemmin tehtävät ovat monipuolistuneet ja laajentuneet aina EU-kentille asti. Vapaa-ajallaan Toni arvostaa ja vaalii joutilaisuutta, mutta löytääkin usein itsensä miekkailemasta vuoden kovimman pelin syövereissä. Tavoitteena on tietenkin kunniakas Elden Lordin titteli.

Vuoden 2021 voimaan tulleen EU-direktiivin myötä EU:n ulkopuolelta Suomeen tuoduista tilauksista on pitänyt maksaa arvonlisäveroa ensimmäisestä sentistä lähtien. Ennen direktiiviä kuluttajien oli mahdollista tilata enintään 22 euron arvoisia paketteja EU:n ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta, verovapaasti. Kilpailun kannalta tämä oli kestämätöntä, sillä myydessään vastaavia tuotteita suomalaiset kaupat joutuivat lisäämään tuotteen hintaan 24 prosentin arvonlisäveron. Verovapaus olikin helppo nähdä tukena kiinalaisille ja muille EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille.