Blogit

Kauppa on Suomen suurin toimiala, käyttipä mittarina sitten bruttokansantuotetta tai työllisten määrää. Alalla onkin painava rooli koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan kannalta, ja tuo rooli ei ainakaan pienene maamme muuttuessa yhä vahvemmin palveluyhteiskunnaksi. 

EU:n kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma avaa paljon mahdollisuuksia yrityksille pienentää hiilijalanjälkeään ja kasvattaa hiilikädenjälkeään. Huolta kuitenkin herättävät uudet kestävyysraportointivelvoitteet, jotka ulottavat vaikutuksensa isojen yritysten arvo- ja hankintaketjujen kautta aina pk-yrityksiin asti. Hyvää tarkoittavan direktiivin riskinä on jopa pienten alihankkijayritysten väheneminen unionissa.

Sosiaalinen vastuu puhuttaa tällä hetkellä yrityksiä, mutta asia tuntuu monista vaikeasti tartuttavalta. Esimerkiksi sosiaaliseen vastuuseen liittyvät raportointivelvoitteet hämmentävät. Kyse on kuitenkin yksinkertaisesti siitä, miten yritys kohtelee omia työntekijöitään ja muuta käyttämäänsä työvoimaa, sekä kuinka se toimii ja vaikuttaa ympäröivässä yhteiskunnassa. Sosiaalisesti vastuullinen yritys tunnistaa oman toimintansa vaikutukset ja toimii avoimesti.

Mikä on eri tuoteryhmien euromääräinen osuus päivittäistavaramyynnin kokonaispotista? Onko maito edelleen suomalaisten suosikkijuoma? Väheneekö kalan myynti? Suliko valmisruokien suosio pandemian jälkeen? Miten myy alkoholiton olut?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki uuden vuoden puheessaan konkreettisen esityksen. Hän ehdotti parlamentaarista seurantaryhmää kansantalouden keskeisten kysymysten eli heikon talouskasvun, valtion velkaantumisen ja kansalaisten toimeentulokysymysten ratkaisemiseksi. Samanlaisella otteella on Suomessa toimittu turvallisuuspolitiikassa, jossa parlamentaariset työryhmät ovat varmistaneet kansallisen yhteisymmärryksen ja jatkuvuuden yli vaalikausien.