Tiedotteet

Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku jatkui viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin ja jatkuu edelleen alkuvuonna. Kaupan liitto ennustaa myynnin määrän kuitenkin kasvavan tänä vuonna vuositasolla noin puoli prosenttia ja kasvun nopeutuvan ensi vuonna noin 1–1,5 prosenttiin. Palvelujen leveä verokiila kurittaa varsinkin erikoiskaupan kansainvälistä kilpailukykyä syömällä ostovoimaa ja nostamalla kustannuksia. Hallituksen puoliväliriihessä pitäisi keskittyä aidosti kasvua luovaan ja yritysten toimintaedellytyksiä tukevaan veropolitiikkaan.

EU:n ulkopuolelta, pääosin Kiinasta, Suomeen saapuvien alle 150 euron pakettien määrä nousi viime vuonna yli 800 prosenttia. Tämä räjähdysmäinen kasvu haastaa tuoteturvallisuuden, kiertotalouden ja reilun kilpailun. Tilanne vaatii nopeita toimia sekä EU:n komissiolta että Suomen hallitukselta.

Nikotiinipussit ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomen markkinoilla, ja niiden käyttö on viime vuosina kasvanut. Tuotteiden sääntely on tarpeen, mutta lainsäädännön on oltava tasapainoista. Kansanterveydelliset ja taloudelliset näkökohdat on huomioitava ja myynnin on oltava aina vastuullista ja valvottua. Valtio saisi nikotiinipussien myynnistä jopa 150 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa. Valtaosa käyttäjistä on siirtynyt nikotiinipusseihin tupakan, sähkötupakan tai nuuskan käytöstä.

Asiointi kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen sivuilla on tänä jouluna lähes kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähes kolmannes suomalaisista on viimeisen vuoden aikana tilannut ostoksia kiinalaisista verkkokaupoista tai markkinapaikoilta. Pukinkontista tupsahtaneiden Kiina-lähetysten kuormittaman jätehuollon ja kierrätyksen maksavat pääsääntöisesti Suomessa toimivat yritykset. Tuottajavastuuta valvova viranomainen on mahdottoman tehtävän edessä.

Kaupan alan työvoimatarpeet muuttuvat merkittävästi lähivuosina. Erityisesti digitalisaatio ja vihreä siirtymä muokkaavat alan työtehtäviä sekä edellyttävät työntekijöiltä korkeampaa osaamistasoa. T&K-tuet auttaisivat kaupan yrityksiä työllistämään. Myös korkeakoulutettujen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat avainasemassa osaajapulan ratkaisemiseksi.