Väheneekö kalan myynti? Päivittäistavarakauppa avasi tilastonsa kaikille

Kysymyksiin voi etsiä vastauksia Päivittäistavarakauppa ry:n tilastosta, joka avaa vähittäiskaupan päivittäistavaramyynnin rakennetta ja eri elintarvikkeiden myyntiä tuoteryhmätasolla ja sisältää myös kuluttajahintaindeksistä saatavat tiedot tuoteryhmien hintojen muutoksista.

Toukokuussa 2020 lanseerattu neljännesvuosittain julkaistava tilasto kehitettiin vastaamaan tarpeeseen saada tarkempaa, puolueetonta tietoa päivittäistavarakaupan myynnin rakenteesta ja kehityksestä. Tuoteryhmäkohtainen myyntitilasto täydentää myynnistä jo pitkään saatavilla ollutta kuukausittaista markkinatietoa, jota PTY myös julkaisee.

Jo neljän vuoden ajan päivittäistavarakauppa on siis jakanut tietoa – vieläpä ennennäkemättömän yksityiskohtaisella tasolla – siitä, millaista ruokaa suomalaiset kaupasta ostavat.

Haluamme tarjota avoimesti tietoa keskustelujen ja päätöksenteon tueksi, rakentaa yhteistyötä ja luottamusta elintarvikeketjun toimijoiden kesken ja kertoa faktaa kuluttajakäyttäytymisestä mututuntuman sijaan. Toivottavasti muut elintarvikealan toimijat ottaisivat haasteen vastaan ja alkaisivat avata myös omia tilastojaan.

”Toivottavasti muut elintarvikealan toimijat ottaisivat haasteen vastaan ja alkaisivat avata myös omia tilastojaan.”

Tilasto suunniteltiin yhdessä PTY:n jäsenyritysten ja Tilastokeskuksen kanssa. SOK, Kesko, Lidl Suomi, Tokmanni, R-kioski, Minimani, M-ketju ja Kauppahalli24 toimittavat tuotekohtaiset myyntitiedot vähittäiskaupan päivittäistavaramyynnistään Tilastokeskukselle kuukausittain. Tilastokeskus käsittelee tiedot ja lopulta PTY julkaisee Tilastokeskukselta tulevan tilaston sellaisenaan.

Myyntitiedot luokitellaan tuoteryhmiin viisinumerotasolle eurooppalaisen yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokituksen (eCOICOP) mukaan. Samaa luokitusta hyödynnetään Suomen virallisessa tilastoinnissa kuluttajahintaindeksissä, kulutustutkimuksessa ja kansantalouden tilinpidossa.

Tilaston analysoinnissa PTY:tä tukee ruokamarkkinoiden toimintaan ja rakenteisiin perehtynyt tutkija, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Kyösti Arovuori Reinu Econ Oy:stä.

Ensimmäisestä julkistuksestamme nelisen vuotta sitten media otsikoi muun muassa näin: ”Uudet tilastot kertovat: Näihin elintarvikkeisiin menevät suomalaisten ruokarahat” ja jatkoi Kyösti Arovuorta siteeraten: ”Suomalaiset syövät paljon leipää, jonka päällä on juustoa ja leikkelettä, ja huuhtovat sen alas maidolla.” Toinen media komppasi: ”Olueen käytetty enemmän rahaa kuin maitoon ja limuun yhteensä.” Mielenkiinto heräsi!

Median lisäksi tilasto on kiinnostanut erityisesti elintarviketeollisuuden yrityksiä, jotka murskaavat luvut excelistä omiin laskelmiinsa. Myös elintarvikealaa seuraavat analyytikot ovat ottaneet tilaston omakseen. Olisi suotavaa, että tilastoa hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti koko elintarvikeketjussa.

”Aineisto antaa hyvän kuvan kuluttajakäyttäytymisen muutoksista päivittäistavarakaupassa.”

Päivittäistavarakauppa on avannut tilastonsa tutkittavaksi ja tuottaa jokaisen julkistuksen yhteydessä kevyen yhteenvedon merkittävimmistä muutoksista. Aineiston louhinta ja analyysi jää tilaston käyttäjille. Joka tapauksessa, aineisto antaa hyvän kuvan kuluttajakäyttäytymisen muutoksista päivittäistavarakaupassa. Muutamia nostoja:

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 tilasto osoitti, miten pandemia veti ruokakaupan myynnin nousuun. Etätyö, lisääntynyt kotikokkaaminen ja eriasteisista rajoituksista johtunut ravintolasyömisen väheneminen kasvattivat päivittäistavarakaupan vähittäismyyntiä. Esimerkiksi naudanlihan myynti kasvoi, kun ruokailu siirtyi ravintoloista kotiin. Vihannesten myynti kasvoi ja riisi ja ruokaöljy tekivät kauppansa.

Vuonna 2021 merkittävin rakenteellinen muutos oli valmisruokien ja valmiiden ruoka-annosten kasvu. Valmiita ruokia ostettiin yli miljardilla eurolla ja vastaavasti perusraaka-aineiden myynti laski. Totesimme muutoksen vaikuttavan jo arvonmuodostukseen koko elintarvikeketjussa. Tilastosta erottui myös suomalaisen juomakulttuurin muutoksesta kertova alkoholittoman oluen suosion kasvu.

Vuonna 2022 keskeisin elintarvikkeiden myyntiin vaikuttanut tekijä oli hintojen nousu. Elintarvikeketjun kohonneista kustannuksista johtunut nousu ohjasi kuluttajia ostamaan vähemmän ja edullisempia tuotteita. Myynnin rakenteessa hintojen nousu näkyi siirtymänä sekä tuoteryhmien sisällä että niiden välillä. Elintarvikkeiden myyty määrä laski. Suurin myynnin lasku nähtiin perusraaka-aineissa, joiden kulutus palautui pandemian jälkeen osin takaisin ravintoloihin ja muihin ruokapalveluihin.

”On tyypillistä, että taloudellisesti haastavina aikoina tutun ja turvallisen lohturuoan kulutus kasvaa eikä viime vuosi näytä tehneen poikkeusta.”

Kohonneet hinnat pitivät myynnin arvon kasvua yllä vielä vuoden 2023. Vasta vuoden lopulla elintarvikkeiden hintojen nousu hidastui ja myynnin määrä kääntyi varovaisesti plussalle. Tällä viikolla julkaistusta tilastosta käy ilmi muun muassa se, että kuluttajien kasvaneet kulut näkyivät ostokäyttäytymisessä ruokakaupassa. On tyypillistä, että taloudellisesti haastavina aikoina tutun ja turvallisen lohturuoan kulutus kasvaa eikä viime vuosi näytä tehneen poikkeusta. Herkkujen kuten perunalastujen, makeisten ja jäätelön myynti kasvoi kaksinumeroisin luvuin, joskin hintojen nousu lisäsi näidenkin tuoteryhmien myynnin arvoa.

Kaikki tämä on siis tulkittavissa tilastosta ja sen analyyseistä. Koko aineisto on saatavilla maksutta PTY:n verkkosivuilla. Seuraava, tammi-maaliskuun tilasto julkaistaan toukokuun alkupuolella. Kannattaa tutustua!

Päivittäistavarakaupan tuoteryhmäkohtainen myyntitilastot >>>

Mari Mattila on Päivittäistavarakauppa ry:n viestintäpäällikkö. PTY on Kaupan liiton jäsenliitto.