Kaupan liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoron valmisteluun
Kaupan liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoron valmisteluun
Teema: Elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu
1. Ongelma / haaste
Yksityiset palvelualat muodostavat yli puolet Suomen yksityissektorin työllisistä ja bruttoarvonlisäyksestä. Näin ollen Suomen talouden kasvu ja työllisyys ovat riippuvaisia yksityisten palvelualojen, kuten kaupan alan kehityksestä. Kaupan ala on suurin yksityisen palvelusektorin ala, joka työllistää suoraan 270 000 työntekijää ympäri maata.
Suomessa harjoitettu elinkeinopolitiikka ei ole kuitenkaan huomioinut riittävästi yksityisiä palvelualoja ja niiden tarjoamaa kasvupotentiaalia. Elinkeinopolitiikan kokonaisuuden painopisteessä on ollut valikoitujen toimialojen kilpailukyvyn tukeminen, toimialaneutraalin ja markkinaehtoisen lähestymistavan kustannuksella. Harjoitettu politiikka sisältää merkittäviä riskejä ja sen tulokset ovat jääneet, ainekin toistaiseksi, vaimeiksi työllisyyden, verotulojen ja talouskasvun näkökulmasta.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Suomessa tulee siirtyä nykyistä toimialaneutraalimpaan elinkeinopolitiikkaan. Erityisesti painopisteinä elinkeinopolitiikassa tulisi olla palvelualojen huomioiminen tasavertaisena teollisuuden rinnalla, toimivien markkinoiden edistäminen sekä toimet tuottavuuden parantamiseksi ja viennin rakenteen monipuolistamiseksi. Seuraavalla vaalikaudella tulee siirtyä teollisuuspolitiikasta laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan.
2. Ongelma / haaste
Suomen tuottavuuskehitys on ollut erittäin heikkoa viimeiset 20 vuotta. Tuottavuuskehitys on ollut vaimeaa erityisesti yksityisillä palvelualoilla. Samaan aikaan innovaatiorahoitusta ja -palveluita on supistettu voimakkaasti ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksen kriteerit rajaavat palvelut ja prosessit soveltamisen ulkopuolelle. Lisäksi sääntely aiheuttaa yrityksille raskasta hallinnollista taakkaa.
2.Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Uudistetaan elinkeinopolitiikan ja verotuksen instrumentit ja kaikki TEM-konsernin toimijat tukemaan tuottavuuskehitystä ja yritysten uudistumista. Keskeistä on nostaa innovaatiorahoituksen tasoa, jotta niin Suomessa kuin maailmalla syntyneitä innovaatioita voidaan soveltaa innovatiivisesti ja yritysten kilpailukykyä vahvistaen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksessa käytettävät kriteerit tulee mahdollistaa niiden kohdentaminen palveluihin ja prosesseihin. Lisäksi aineeton arvonluonti ja tarve panostaa siihen tulee olla keskeinen elinkeinopolitiikkaa ohjaava päämäärä. Investoinnit aineettomaan arvonluontiin, kuten tekoälyyn, ohjelmistoihin, dataan ja brändiin, ovat keskeisiä tuottavuuden nostamisessa. Kannustimet investointeihin aineettoman arvonluontiin tulee saada kuntoon.
Suomen tulee jatkaa yritysten hallinnollisen taakan keventämistä ja sääntelyn sujuvoittamista myös kansallisin toimin. Mallia tälle työlle tulee hakea Ruotsista.
3. Ongelma / haaste
Kaupan alan yritykset kohtaavat Suomessa merkittäviä markkinahäiriöitä ja esteitä.
OECD:n Services Trade Restrictiveness Indexin mukaan Suomen palvelukaupan rajoitusten määrä ylittää OECD:n keskiarvon vuonna 2020 ja siksi OECD suosittelee Suomea tarkastelemaan palvelukauppaan vaikuttavien rajoitusten purkamista. Palvelukaupan rajoitukset kohdistuvat erityisesti jakelupalveluihin, jotka ovat Suomessa OECD-maiden rajoitetuimpia. Palvelukauppaa Suomessa rajoitetaan mm. alkoholin vähittäismyyntimonopolilla ja apteekkien lääkemyynnin monopolilla. Apteekkien harjoittama ravintolisien ja kosmetiikkatuotteiden laajamittainen kauppa sekä terveyspalveluiden tuottaminen aiheuttaa merkittävää kilpailunvääristymää. Palvelukauppaa ja kilpailua rajoittavat myös kaavoitusta koskeva lainsäädäntö ja hallintokäytännöt. Viime vuosina markkinoiden avaaminen ja palvelukaupan rajoitteiden purkaminen on ollut vaatimatonta, osin vain kosmeettista.
Suomessa toimivat yritykset kohtaavat merkittäviä sisämarkkinaesteitä, jotka syntyvät muita EU-maita tiukemmasta lainsäädännöstä ja EU-sääntelyn päälle laitetusta kansallisesta lisästä (ns. gold plating). Viime aikoina erityisen räikeästi tämä on näkynyt elintarvikemarkkinalain muutoksissa.
Merkittäviä markkinahäiriöitä kaupan alan yritykset ovat kokeneet EU:n ulkopuolisen etäkaupan aiheuttamana.
3. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Toimivien markkinoiden varmistaminen kuuluu Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön vastuualalle. Tulevalla vaalikaudella ministeriön tulee olla nykyistä aktiivisempi toimivien markkinoiden edistäjä, ja ministeriön tulee varmistaa riittävät resurssit sekä ministeriössään että vastuuvirastossa tätä tehtävää varten. Markkinoiden toimivuutta tulee edistää purkamalla alkoholin vähittäismyynnin ja lääkejakelun monopolit sekä vaikuttamalla EU:n ulkopuolisen etäkaupan ongelmien ratkaisemiseksi kansallisin ja EU-tasoisin toimin. Suomen tulee aktiivisesti edistää EU:n yhdenmukaisia sisämarkkinoita ja pidättäytyä EU-sääntelyä kireämmän lainsäädännön säätämisestä.
Teema: Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
1. Ongelma / haaste
Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen
Suomessa nuorten työttömyys on kasvanut ja erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyys on vakava huolenaihe. Tilastokeskuksen mukaan meillä on tällä hetkellä n. 100 000 nuorta (15–29‑vuotiasta) ilman työtä. Luku heijastaa myös nuorten vaikeaa asemaa työmarkkinoiden sisääntulovaiheessa.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Tunnistetaan ja tunnustetaan osa-aikatyön merkitys Suomelle, eikä lähdetä rajoittamaan tai kiristämään sen tekemistä eikä teettämistä.
Työelämään kiinni pääseminen mahdollisimman varhain on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä syrjäytymistä. Kauppa ja palvelualat ylipäätään toimivat monelle nuorelle porttina työelämään. Samalla opitaan työelämätaitoja, jotka kantavat koko työuran ajan. Tämä merkitys ei näy vain työllisyystilastoissa, vaan myös ihmisten elämänpoluissa.
Osa-aikatyön kautta ihmiset pääsevät matalalla kynnyksellä kiinni työhön, jolloin syntyy positiivinen kierre: luottamus tulevaan vahvistuu, kulutus lisääntyy ja yleinen ilmapiiri paranee. Kasvu ei synny pakottamalla työmarkkinoita jäykkään muottiin, vaan mahdollistamalla monimuotoisen työn tekeminen siellä, missä kysyntää on. Osa-aikatyö on välttämätön kasvun edellytys Suomen kaltaisessa palveluyhteiskunnassa.
Tilastokeskuksen (2026) mukaan 63 % kaupan osa-aikaisista tekee osa-aikatyötä omasta tahdostaan tai tarpeestaan. Osa-aikatyön lainsäädäntöä kiristämällä ei luoda palvelualoille kokoaikatyötä, vaan päinvastoin voidaan tuhota se hyvä, jota osa-aikatyö mahdollistaa.
Suomen työelämää koskevassa keskustelussa osa-aikatyö nostetaan usein esiin ongelmana tai poikkeamana “oikeasta” työstä. Todellisuudessa osa-aikatyö on yksi suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä, erityisesti palveluyhteiskunnassa, jossa työn kysyntä vaihtelee ajallisesti, kausittain ja alueellisesti. Osa-aikatyö ei ole vain yritysten joustomekanismi, vaan kymmenille tuhansille työntekijöille aito ja tärkeä tapa osallistua työelämään.
Käsitys siitä, että tavoitteena tulisi olla täystyöllisyys yksinomaan kokoaikatyönä, ei vastaa nyky-yhteiskunnan todellisuutta. Täystyöllisyyden vastinpari on täystyöttömyys. Kokoaikatyöttömyys on julkiselle taloudelle kalliimpaa kuin osa-aikatyö/-työttömyys. Siihen Suomella ei ole varaa.
Teema: Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista
1. Ongelma / haaste
Ilmastotavoitteiden saavuttamisen, luonnon monimuotoisuuden varmistamisen sekä resilienssin ja omavaraisuuden varmistamisen kannalta keskeistä on, että kiertotaloutta edistetään, innovoidaan ja kiertotalouteen kohdistuu investointeja. Kiertotalouden edistäminen ja sitä tukevien liiketoimintamallien synnyttäminen ei kuitenkaan ole ollut elinkeinopolitiikan keskiössä. Samalla kiertotaloutta tarkastellaan pitkälti jätevirtojen kautta, kun fokuksessa tulisi olla tuotteiden elinkaaren pidentäminen EU:n ekosuunnitteluasetuksen tavoitteiden mukaisesti.
1. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Ilmastotavoitteiden, kiertotalouden ja luontokadon torjunnan osalta aivan keskeistä on ohjata kuluttajien käyttäytymistä, luoda uusia liiketoimintamalleja ja palveluekosysteemejä.
Euroopan kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta on välttämätöntä luoda uusia innovatiivisia materiaalitehokkaita tuotteita sekä tapoja toimia. Meidän tule nopealla aikataululla yhdistää olemassa oleva data- ja digiosaaminen kuluttajaymmärrykseen luodaksemme kilpailukykymme kannalta kipeästi tarvittavia uusi tuotteita ja liiketoimintamalleja.
Euroopan komission mukaan uudet kiertotalousinnovaatiot syntyvät etenevissä määrin toimialojen välisille rajapinnoille. Kaupan toimiala on ainoana elinkeinoelämän toimijana laajasti yhteydessä niin kuluttajiin kuin teollisuus- ja palvelualan yrityksiin sekä julkisten hankintojen kautta kunnallisiin toimijoihin. Kauppa on keskiössä tarjoamassa laajalle asiakaskunnalleen kestävän siirtymän ratkaisuja, ja luomassa sekä testaamassa yhteistyössä muun elinkeinoelämän kanssa uusi innovatiivisia tuotteita ja palveluratkaisuja.
Kiertotalouden edistäminen ja kiertotalouspalveluiden synnyttäminen tulisi olla suuremmassa roolissa osana elinkeino-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa sekä TKI-politiikkaa.
2. Ongelma / haaste
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen on haasteissa. Puhtaat investoinnit eivät riittävässä määrin kohdistu taakanjakosektorille. Uusien autojen ja sähköautojen kauppa on historiallisen alhaisella tasolla. Liikenteen ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa liikenteen nykyistä voimakkaampaa sähköistymistä. Myös maankäyttösektori tulisi saada mukaan ilmastotyöhön.
2. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Säilytetään liikenteen verotuksen ympäristöohjaus ja turvataan liikenteen kohtuulliset hinnat elinkeinoelämälle ja kuluttajille. Kohdennetaan liikenteen päästökauppatulot kokonaan tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Luodaan ohjauskeinot maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Estetään lisäpäästötavoitteiden ja -kustannusten valuminen muilta sektoreilta taakanjakosektorille.
3. Ongelma / haaste
Suomeen on kohdistunut poikkeuksellisen paljon investointisuunnitelmia. Samaan aikaan investointien luvitus on hidasta ja haastavaa.
3. Ratkaisut ongelmaan / haasteeseen
Taataan sujuva investointien luvitus ja varmistetaan viranomaisten riittävät resurssit luvitukselle.