digikauppa

Tuoteturvallisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvien hallinnollisten kustannusten vuoksi kiinalaisten myyjien maksamat hankintahinnat ovat 30–40 prosenttia halvemmat kuin suomalaisilla kaupoilla vastaavista tuotteista. Aina kyse ei edes ole vastaavista tuotteista, sillä kolmansien maiden markkinapaikoilla myytävät tuotteet eivät useinkaan vastaa eurooppalaisia vaatimuksia merkintöjen, jäljitettävyyden tai laadun puolesta. Tämä tuli hyvin ilmi toukokuussa 2024 tehdyissä koeostoissa Temu.com:n markkinapaikalta.

Suomalaisten verkko-ostaminen koti- ja ulkomailta kutistui runsaat kolme prosenttia viime vuonna. Digiostaminen kotimaasta pieneni enemmän kuin ulkomailta, mihin vaikutti myös kiinalaisten digikaupan jättien, Temun ja Sheinin, nousu. Helmikuussa 2024 Temu on noussut vierailumäärillään jo suomalaisten eniten käyttämäksi ulkomaiseksi markkinapaikaksi. Jotta kotimainen erikoiskauppa pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, sen olisi saatava tukea digitalisaatioon ja esimerkiksi tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönottoon ja soveltamiseen.

Digital Commerce Finland haluaa kiihdyttää digitaalisen kaupan kasvua. Uuteen yhteisöön kutsutaan mukaan niin verkkokauppoja ja kaupan alan pk-yrityksiä kuin laajasti digikaupasta kiinnostuneita ja siihen vaikuttavia tahoja.

Viime vuonna suomalaisten verkko-ostaminen kutistui – ensimmäistä kertaa vuodesta 2010 alkaneen seurannan mukaan. Erityisen paljon romahtivat ostokset kotimaisista verkkokaupoista samalla, kun ostokset ulkomailta hieman kasvoivat. Miltä kehitys näyttää nyt, kun vuoden 2023 ensimmäinen puolisko on pian takanapäin? Pääekonomisti Jaana Kurjenoja käy analyysissaan läpi verkkovierailujen kehitystä kauppojen verkkosivuille.

Pandemian jälkeen muotikaupan asiakkaat ovat siirtyneet takaisin fyysisiin myymälöihin, mutta ilmiö ei välttämättä ole pysyvä. Suomalaisten valmius ja halukkuus ostaa vaatteita ja kenkiä digitaalisesti on selvästi kasvanut. Muodin verkkokaupan pärjääjissä on myös suomalaisia verkkokauppoja.