erikoiskauppa

Koronapandemia on vaikuttanut kaupan alaan hyvin kaksijakoisesti. Päivittäistavaroiden, kodintekniikan sekä rauta- ja sisustuskaupan kasvu on ollut voimakasta, mutta monet erikois- ja käyttötavarakaupan yritykset ovat vaikeuksissa. Vähittäiskaupan työllisyys on pudonnut tänä vuonna rajusti, erityisesti erikoiskaupassa. Valtiokonttorin myöntämät kustannustuet ovat tulleet tarpeeseen, mutta yritykset tarvitsevat tukea ensi vuonnakin.

Suomessa toimivan vähittäiskaupan yrityksistä valtaosa on erikoiskauppoja, joiden toiminnan ytimenä ovat henkilökohtainen palvelu, korkea asiantuntemus ja erikoistunut tuotevalikoima. Kysyimme erikoiskauppaa harjoittavilta jäsenyrityksiltämme, millaista erikoisosaamista myyntityön ohessa tarvitaan.

Kesäkuun alussa liikkumisrajoitteiden helpotuttua aikomukset lisätä digiostamista ovat tasaantuneet. Varsinkin lapsiperheet lisäsivät kevään aikana käyttö- ja erikoiskaupan digiostoja, mutta heilläkään aikomukset lisätä verkko-ostamista eivät ole enää voimistuneet. Liikkumisen vapautuminen näkyy varsinkin yli 65-vuotiaiden asiointikäynneissä ruokakaupoissa. Osa voimakkaasti kasvaneen ruoan verkkokaupan asiakkaista onkin jo lisännyt käyntejään fyysisissä myymälöissä.

Mikä on Suomen erikoiskaupan tulevaisuus, ja miksi erikoiskauppa ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa, on kysytty toistuvasti jo 1990-luvun lopulta lähtien, jolloin ensimmäiset ruotsalaiset vaateketjut rantautuivat Suomeen.

Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM vaativat hallitukselta nopeasti tietoa siitä, millaisiin suoriin tukiin valtio on valmis erikoiskaupan konkurssiaallon välttämiseksi. Myös vuokranantajilta odotetaan laajempaa yhteiskuntavastuuta ja selkeitä tukitoimia. Monissa erikoiskaupan yrityksissä tilanne on hälyttävä: myynti on romahtanut 80–90 prosenttia vain muutaman viikon aikana.