Vaatteiden kulutus Suomessa kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2023 asti. Suomalaisten vaateostokset ovat 65 prosenttia norjalaisten ostoskorista ja kenkäostokset runsaat puolet itävaltalaisten vastaavasta. Suomalaiset ostavat vaatteita ja kenkiä, myös urheilumuotia, paljon marketeista, jotka ovat jopa lisänneet vetovoimaansa viime vuoteen verrattuna. Näyttääkin siltä, että marketit ovat pystyneet vastaamaan kansainväliseen kilpailuun kuluttajista.
EU:n ulkopuolelta toimitettujen tuotteiden tullauskäytäntö kohtelee suomalaisia ja unionin ulkopuolisia yrityksiä eriarvoisesti. Suomalaisen kaupan näkökulmasta tullimaksut muodostavat kaupan esteitä.
Kuluttajien luottamus talouteen on edelleen kohtuullisella tasolla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli huhtikuussa 15,7, kun se oli maaliskuussa 16,1 ja helmikuussa 15,5. Vuoden 2018 huhtikuussa luottamusindikaattori sai peräti arvon 23,2. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,7, kertoo Tilastokeskus.
EU:n kauppatapadirektiivi eli direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa on hyväksytty muodollisesti niin parlamentissa kuin neuvostossakin. Suomessa direktiivi on näillä näkymin voimassaolevaa lainsäädäntöä kesällä 2021.
Koko kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi helmikuussa 1,7 prosenttia vuoden 2018 helmikuuhun verrattuna. Liikevaihdon kehitys oli positiivista kaikilla kaupan toimialoilla, kertoo Tilastokeskus.
IKEA Suomi ottaa käyttöön noutoautomaatit tavaratalojensa yhteydessä Espoossa, Vantaalla ja Raisiossa. Ympäri vuorokauden avoinna olevilla automaateilla IKEA pyrkii nostamaan saavutettavuutensa uudelle tasolle.
Suositun lähimaksun enimmäisraja nousee 25 eurosta 50 euroon kuluvan viikon perjantaina 12. huhtikuuta. Muutosta ovat toivoneet niin kuluttajat kuin kaupatkin.
Suomessa tieliikennettä verotetaan kovalla kädellä – niin ajoneuvon hankinnan yhteydessä kuin käyttöön liittyvinä veroinakin. Kaupan liiton mielestä olisi tärkeää siirtää verotuksen painopiste hankinnasta päästöperusteiseen käytön verottamiseen. Tämä nopeuttaisi mm. ajoneuvokannan uudistumista ja mahdollistaisi nykyistä paremmin työperäisen liikkumisen joka puolella maata.